Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Yritysjuridiikka | 2016
Tutkielman numero: 14785
Perintö- ja lahjavero: hyöty vai haitta Suomelle? Pohjoismaat vertailussa
Tekijä: | Pekuri, Anna |
Otsikko: | Perintö- ja lahjavero: hyöty vai haitta Suomelle? Pohjoismaat vertailussa |
Vuosi: | 2016 Kieli: fin |
Laitos: | Laskentatoimen laitos |
Aine: | Yritysjuridiikka |
Asiasanat: | yritysjuridiikka; perintöoikeus; perintövero; lahjat; verotus; vero-oikeus; oikeus |
Sivumäärä: | 88 |
Avainsanat: | perintö- ja lahjavero, kaksinkertainen verotus, hyöty, haitta |
Tiivistelmä: |
Perintö- ja lahjavero on ollut hyvin kiistelty aihe niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Monet ovat vahvasti joko sitä vastaa tai sen puolesta. Argumentteja löytyy joka taholta, joista suurin osa on heikolla pohjalla. Perintö- ja lahjaverotusta on tutkittu myös runsaasti, tosin tutkimukset ovat suurimmalta osalta perehtyneet perintö- ja lahjaverolain tutkimiseen oikeusdogmaattiselta pohjalta tai sen vertailuun. Empiriaa aiheesta tai asenteista perintö- ja lahjaverotusta kohtaan löytyy yleisellä tasolla hyvin suppeasti. Suomen tai Pohjoismaiden osalta sitä ei löydy melkein ollenkaan. Tämän takia tutkielmaa varten tehtiin empiria, jonka tarkoitus oli tarkemmin selventää suomalaisten asenteita perintö- ja lahjaverotusta kohtaan sekä antamaa paremmat lähtökohdat perintö- ja lahjaverotulomenetyslaskelmia varten.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko Suomen tämän hetkisestä perintö- ja lahjaveropolitiikasta haittaa vai hyötyä Suomen yhteiskunnalle sekä vertailla muiden maiden käytäntöjä. Tämä pyritään tekemään mm. laskelmien avulla, joissa käytetään haastatteluista saatua dataa. Haastatteluista selviää, että asenteet perintö- ja lahjaverotusta kohtaan ovat jokseenkin kielteisiä, tosin nettihaastatteluotanta on hyvin suppea. Syvällisemmät haastattelut antavat hyvän pohjan verotulomenetyksien laskemista varten, jotka aiheutuvat perintö- ja lahjaverotuksesta. Tarkkojen verotulomenetysten laskeminen vaati kuitenkin enemmän dataa, minkä takia jatkotutkimusten tarve on suuri. Perintö- ja lahjaverotus ei näyttäisi enää toimivan sen tarkoitetulla tavalla. Siitä on joko luovuttava tai sitä on vähintäänkin muutettava. Verojen kiristäminen harvoin tarkoittaa lisää verotuloa. Päinvastoin, veropolitiikan kiristäminen on usein johtanut aggressiivisempaan verosuunnitteluun. Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintö- ja lahjaverosta. Vaikka Tanska jatkaakin veromuodon kantamista, eivät puoliso tai rintaperilliset kuulu sen piirin. Siispä, jos Suomessa ei haluta luopua perintö- ja lahjaverosta, ehkäpä siitä voisi luopua puolison ja rintaperillisten osalta. |
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.