Inside Into Aalto.fi
School of Business publications portal

Change in web publishing of Aalto publication series for Aalto University Business School from beginning of 2014

Aaltodoc publication archive
Information and pdf-files of Business School publications in the Aalto series are now located in the Aaltodoc publication archive (Aalto University institutional repository)
Dissertations distribution and sales: Unigrafia Bookstore Helsinki
books@unigrafia.fi, Tel +358 9 7010 2366

eDiss - School of Business dissertations


Author:Karppinen, Merja. 
Title:Cultural patterns of knowledge creation : Finns and Japanese as engineers and poets
Series:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, 1237-556X ; 271.
Series no:A-271
Year:2006  Thesis defence date: 2006-04-03
Discipline:International Business
Electronic dissertation: » dissertation in pdf-format   [3757 KB]
Index terms:Cultural differences; Finland; International companies; Japan; Japani; Kansainväliset yhtiöt; Knowledge; Knowledge management; Kulttuurierot; Suomi; Tieto; Tietämyksenhallinta
Language:eng
Bibid:330703  |  Availability info (Aalto-Finna)
ISBN:952-488-010-5
Abstract:
Thesis defence announcement:
Japanin kielen kirjoitusjärjestelmä tarjoaa uusia lähestymistapoja tiedon luomiseen kv liiketoiminnassa

Aika: 3.4.2006 12:00
Paikka: HSE:n päärakennuksen juhlasali

KTL Merja Karppisen kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluva väitöskirja "Cultural Patterns of Knowledge Creation: Finns and Japanese as Engineers and Poets" (Tiedon luomisen kulttuurisidonnaiset mallit:suomalaiset insinööreinä, japanilaiset runoilijoina) tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa 3.4.2006. Vastaväittäjinä toimivat professori, PhD Jean-Claude Usunier (HEC Lausanne, University of Lausanne) ja professori, PhD Allan Bird (University of Missouri St. Louis). Kustoksena toimiprofessori Hannu Seristö.

Väitöstutkimus tarkastelee Nonakan tiedon luomisen teorian kulttuurisidonnaisuutta erityisesti kielen ja kirjoitusjärjestelmän näkökulmasta.Tacit knowledge käsite saa erilaisia merkityksiä eri kielillä: japaniksi anmokutekichishiki viittaa useiden aistien herkistämiseen jatunteen merkitykseen tiedon ymmärtämisessä, kun taas suomen kielen hiljainen tieto painottaa puheen puuttumista. Pinnallisesti samankaltainen hiljaisuus merkitseekin aivan eri asioita suomalaisille ja japanilaisille.Tutkimuksessa japanilaiset nähdään runoilijoina ja suomalaiset insinööreinä suhteessa tiedon luomiseen.Tietyn kirjoitusjärjestelmän omaksuminen jo lapsena lukemaan oppimisen yhteydessä ohjaa tiedonjärjestelyä myöhemmin. Japanilainen assosiatiivinen logiikka heijastaa kanjien (kiinalaisten merkkien) konkreettista ja visuaalista tapaa hahmottaa tietoa. Suomalainen suoraan asiaan käyvä lineaarinen logiikka on puolestaan samankaltaista kuin käyttämämme latinalaisen kirjainmerkistön suhde kieleemme.

Myös suhtautumistapa oppimiseen voidaan nähdä kirjoitusjärjestelmän asettamien haasteiden valossa: japanilaisilta vaatii 12 vuotta koulunkäyntiä perustaitoihin kuuluvien vajaan 2000 kanjin (kiinalaismerkin) oppimiseen. Suomalaiset ekaluokkalaiset puolestaan ryhtyvät jo ensimmäisenlukukauden jälkeen käyttämään sujuvasti aakkosia. Lisäksi japanilainen käytäntö kirjoittaa sekä vaaka- että pystysuoraan ja vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle jopa samalla sanomalehden sivulla ohjaa etsimään ratkaisuja totutun ulkopuolelta ja auttaa hyväksymään useiden oikeiden vaihtoehtojen olemassaolon.

Tutkimuksen empiirisessä osiossa haastateltiin suomalaisia ja japanilaisia liikemiehiä. Suomalaisjapanilaisessa liiketoimintayhteisössä on kehittynyt viimeisen 15 vuoden aikana joukko suomalaisia avainhenkilöitä, joilla on sekä Japanin kulttuurin tuntemusta että kyky puhua japania. Kirjoituskielen oppimiseen on vielä panostettava varsinkin siksi, että sen avulla voimme ymmärtää paremmin japanilaista ajattelutapaa. Peräänkuulutetuksi "yhdeksi aasialaiseksi kieleksi" kannattaisikin valita Suomessa juuri japani. Puhutun japanin oppiminen on suomalaisille keskimääräistä helpompaa ja kiinalaismerkkejä oppimalla voi myöhemmin ymmärtää myös kiinalaisia. Näin suomalaiset voisivat olla etulyöntiasemassa kasvavilla Aasian markkinoilla.
Opponents:Usunier, Jean-Claude
professor
University of Lausanne, Switzerland

Bird, Allan
professor
University of Missouri, St. Louis, USA

Chairperson:Seristö, Hannu
professor
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11488