Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Böckerman, Petri. 
Otsikko:Empirical studies on working hours and labour market flows
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, 1237-556X; 216
Sarjan numero:A-216
Vuosi:2003  Väitöspäivä: 2003-06-09
Aine:Kansantaloustiede
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [880 KB]
Asiasanat:Labour market; Työ; Työaika; Työelämä; Työmarkkinat; Work; Working hours; Working life
Kieli:eng
Bibid:292224  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-760-0
Tiivistelmä (eng):There is a solid foundation upon which to argue that the labour market is the most important market of modern economies. The reason for this arises from the well-known fact that, by a wide margin, most individuals derive their current income flow from selling their labour services. This applies to the Finnish labour markets, which have gained growing interest during the 1990s. The prominent reason for the interest has been the empirical feature that the unemployment rate soared during the so-called great slump of the early 1990s. Since then, according to number of commentators on public affairs, unemployment has been the most important economic and social problem in Finland. In this respect, the situation is nowadays much the same across the whole European labour markets.

Despite the apparent importance of labour markets, there is rather limited empirical knowledge of a number of particularities that characterize the Finnish labour markets. This collection of empirical investigations consists of five essays. These essays aim to provide evidence on interesting empirical patterns of the Finnish labour markets based on various data sets. The essays fall into three categories. The first two essays investigate the selected aspects of working hours in Finland. These essays investigate the determination of average working time from the long-term perspective and overtime at the individual-level in Finnish manufacturing. The following two essays concentrate on the dynamics of regional labour markets in Finland. These essays focus on gross job and worker flows of the Finnish regions and address the connection between unemployment and reorganization from the regional perspective. The last essay of this collection deals with the issue of the perception of job instability among workers in Europe by using survey data.
Tiivistelmä (fin):Työmarkkinat ovat kansantalouden tärkeimmät markkinat. Suurin osa ihmisistä saa elantonsa myymällä työpanostaan. Suomen työmarkkinat ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta 1990-luvulla ankaran laman aikana syntyneen työttömyyden tähden. Työttömyys onkin yhteiskuntamme kipein ongelma. Tilanne on jotakuinkin samankaltainen kaikissa Euroopan maissa.

Monista Suomen työmarkkinoiden piirteistä on tehty suhteellisen vähän empiirisistä tutkimusta. Väitöskirja koostuu viidestä empiirisestä tutkimuksesta, jotka jakaantuvat yhteensä kolmeen aihepiiriin. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan työtunteja Suomessa. Tutkimukset keskittyvät keskimääräisen työajan määräytymiseen pitkän aikavälin näkökulmasta kansantaloudessa sekä tuntipalkkaisten työntekijöiden tekemiin ylitöihin teollisuudessa. Kahdessa seuraavassa tutkimuksessa tarkastellaan alueellisia työmarkkinoita Suomessa. Tutkimuksissa tarkastellaan sekä työpaikka- ja työntekijävirtoja alueellisesta näkökulmasta että työttömyyden ja alueellisten työmarkkinoiden uusiutumisen välistä yhteyttä. Väitöskirjan viidennessä tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden kokemaa epävarmuutta työpaikkojensa pysyvyydestä Euroopassa. Tutkimus perustuu laajaan kyselyaineistoon.
Väitöstiedote:
Empiirisiä tutkimuksia työtunneista ja työmarkkinoiden virroista

VTL, FM Petri Böckermanin kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja “Empirical studies on working hours and labour market flows” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa maanantaina 9.6. 2003. Väitöstilaisuus alkaa klo 14 Chydenian (Runeberginkatu 22-24) STORA ENSO-salissa (H324). Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Tervo (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas (HKKK).

Työmarkkinat ovat kansantalouden tärkeimmät markkinat. Suurin osa ihmisistä saa elantonsa myymällä työpanostaan. Suomen työmarkkinat ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta 1990-luvulla ankaran laman aikana syntyneen työttömyyden vuoksi. Työttömyys onkin yhteiskuntamme kipein ongelma. Tilanne on jotakuinkin samankaltainen kaikissa Euroopan maissa.

Väitöskirja koostuu viidestä empiirisestä tutkimuksesta, jotka jakaantuvat yhteensä kolmeen aihepiiriin. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan työtunteja Suomessa.
Tutkimukset keskittyvät keskimääräisen työajan määräytymiseen pitkän aikavälin näkökulmasta kansantaloudessa sekä tuntipalkkaisten työntekijöiden tekemiin ylitöihin teollisuudessa. Kahdessa seuraavassa tutkimuksessa tarkastellaan alueellisia työmarkkinoita Suomessa. Tutkimuksissa tarkastellaan sekä työpaikka- ja työntekijävirtoja alueellisesta näkökulmasta että työttömyyden ja alueellisten työmarkkinoiden uusiutumisen välistä yhteyttä. Väitöskirjan viidennessä tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden kokemaa epävarmuutta työpaikkojensa pysyvyydestä Euroopassa. Tutkimus perustuu laajaan kyselyaineistoon.

Tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1) Keskimääräisen työajan lyhenemistä Suomen kansantaloudessa vuosina 1960-1996 selittävät sekä työn tuottavuuden kohoaminen että verokiilan leveneminen. 2) Ylitöillä on ollut merkitystä työtuntien sopeutumisessa Suomen teollisuudessa vuosina 1989-1995. Ylityöt ovat yleisempiä ennen kaikkea pienissä toimipaikoissa. 3) Alueellisia työmarkkinoita kuvaavan toimipaikka-aineiston valossa työmarkkinoiden bruttovirrat ovat olleet mittavia suhteessa työllisyyden nettomuutokseen vuosina 1990-1997. Suomen alueilla on siten paljon samanaikaista työpaikkojen syntymistä ja häviämistä sekä työntekijöiden vaihtuvuutta toimipaikoilla. 4) Työttömyys on alhaisemmalla tasolla sellaisissa seutukunnissa, joissa on paljon alueellisten työmarkkinoiden sisäistä ja välistä uusiutumista. Työntekijöiden vaihtuvuudella on siten myönteisiä vaikutuksia alueellisten työmarkkinoiden toimintaan ja työllisyyteen. 5) Työntekijöiden kokeman työpaikkaepävarmuuden ja työmarkkinoiden institutionaalisten piirteiden välillä ei ole kovinkaan voimakasta yhteyttä Euroopassa. Työntekijät, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana menettäneet työpaikkansa, ovat huomattavasti enemmän huolissaan siitä, että he menettävät myös nykyisen työpaikkansa. Maiden välillä on suuria eroja työntekijöiden kokemassa epävarmuudessa työpaikoistaan.
Vastaväittäjät:Tervo, Hannu
professori
Jyväskylän yliopisto, Suomi

Kustos:Ilmakunnas, Pekka
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11207