Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Karppinen, Merja. 
Otsikko:Cultural patterns of knowledge creation : Finns and Japanese as engineers and poets
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, 1237-556X ; 271.
Sarjan numero:A-271
Vuosi:2006  Väitöspäivä: 2006-04-03
Aine:Kansainvälinen liiketoiminta
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [3757 KB]
Asiasanat:Cultural differences; Finland; International companies; Japan; Japani; Kansainväliset yhtiöt; Knowledge; Knowledge management; Kulttuurierot; Suomi; Tieto; Tietämyksenhallinta
Kieli:eng
Bibid:330703  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:952-488-010-5
Tiivistelmä:
Väitöstiedote:
Japanin kielen kirjoitusjärjestelmä tarjoaa uusia lähestymistapoja tiedon luomiseen kv liiketoiminnassa

Aika: 3.4.2006 12:00
Paikka: HSE:n päärakennuksen juhlasali

KTL Merja Karppisen kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluva väitöskirja "Cultural Patterns of Knowledge Creation: Finns and Japanese as Engineers and Poets" (Tiedon luomisen kulttuurisidonnaiset mallit:suomalaiset insinööreinä, japanilaiset runoilijoina) tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa 3.4.2006. Vastaväittäjinä toimivat professori, PhD Jean-Claude Usunier (HEC Lausanne, University of Lausanne) ja professori, PhD Allan Bird (University of Missouri St. Louis). Kustoksena toimiprofessori Hannu Seristö.

Väitöstutkimus tarkastelee Nonakan tiedon luomisen teorian kulttuurisidonnaisuutta erityisesti kielen ja kirjoitusjärjestelmän näkökulmasta.Tacit knowledge käsite saa erilaisia merkityksiä eri kielillä: japaniksi anmokutekichishiki viittaa useiden aistien herkistämiseen jatunteen merkitykseen tiedon ymmärtämisessä, kun taas suomen kielen hiljainen tieto painottaa puheen puuttumista. Pinnallisesti samankaltainen hiljaisuus merkitseekin aivan eri asioita suomalaisille ja japanilaisille.Tutkimuksessa japanilaiset nähdään runoilijoina ja suomalaiset insinööreinä suhteessa tiedon luomiseen.Tietyn kirjoitusjärjestelmän omaksuminen jo lapsena lukemaan oppimisen yhteydessä ohjaa tiedonjärjestelyä myöhemmin. Japanilainen assosiatiivinen logiikka heijastaa kanjien (kiinalaisten merkkien) konkreettista ja visuaalista tapaa hahmottaa tietoa. Suomalainen suoraan asiaan käyvä lineaarinen logiikka on puolestaan samankaltaista kuin käyttämämme latinalaisen kirjainmerkistön suhde kieleemme.

Myös suhtautumistapa oppimiseen voidaan nähdä kirjoitusjärjestelmän asettamien haasteiden valossa: japanilaisilta vaatii 12 vuotta koulunkäyntiä perustaitoihin kuuluvien vajaan 2000 kanjin (kiinalaismerkin) oppimiseen. Suomalaiset ekaluokkalaiset puolestaan ryhtyvät jo ensimmäisenlukukauden jälkeen käyttämään sujuvasti aakkosia. Lisäksi japanilainen käytäntö kirjoittaa sekä vaaka- että pystysuoraan ja vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle jopa samalla sanomalehden sivulla ohjaa etsimään ratkaisuja totutun ulkopuolelta ja auttaa hyväksymään useiden oikeiden vaihtoehtojen olemassaolon.

Tutkimuksen empiirisessä osiossa haastateltiin suomalaisia ja japanilaisia liikemiehiä. Suomalaisjapanilaisessa liiketoimintayhteisössä on kehittynyt viimeisen 15 vuoden aikana joukko suomalaisia avainhenkilöitä, joilla on sekä Japanin kulttuurin tuntemusta että kyky puhua japania. Kirjoituskielen oppimiseen on vielä panostettava varsinkin siksi, että sen avulla voimme ymmärtää paremmin japanilaista ajattelutapaa. Peräänkuulutetuksi "yhdeksi aasialaiseksi kieleksi" kannattaisikin valita Suomessa juuri japani. Puhutun japanin oppiminen on suomalaisille keskimääräistä helpompaa ja kiinalaismerkkejä oppimalla voi myöhemmin ymmärtää myös kiinalaisia. Näin suomalaiset voisivat olla etulyöntiasemassa kasvavilla Aasian markkinoilla.
Vastaväittäjät:Usunier, Jean-Claude
professori
University of Lausanne, Sveitsi

Bird, Allan
professori
University of Missouri, St. Louis, USA

Kustos:Seristö, Hannu
professori