Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Lehtinen, Marjukka. 
Otsikko:Episteemisen auktoriteetin ja yhteisen ymmärryksen konstruointi kokouskeskustelussa : fokuksessa -hAn-lausumat
Julkaistu:[Helsinki] : Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, viestinnän laitos, 2012
Ulkoasu:v, 252 s. : kuv. ; 25 cm.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 27/2012
Sarjan numero:27/2012
Vuosi:2012  Väitöspäivä: 2012-03-30
Aine:Talouselämän viestintä
Laitos:Viestinnän laitos
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [853 KB]
Asiasanat:communication; discussion; keskustelu; kielitiede; kokoukset; linguistics; meetings; viestintä
Kieli:fin
Bibid:608323  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-4543-6
Tiivistelmä (eng):Company-internal meetings constitute an institutionally organised situation where participants fulfil their institutional roles and the institutional goal of the situation and make sense of the organisation’s strategy and its impact on the working environment. Meetings are held in verbal interaction with other meeting participants, and this is why linguistic utterances and rhetoric skills have recently attracted increasing attention within the study of meeting practices and micro-level strategy practices. This study shows that a systematic linguistic analysis can give new insight into the interactional practices of a working community.

The study examines how language is used as a resource of interactional practices in companyinternal meetings. The study is positioned in conversation analytic research on meetings and in the research of micro-level strategy practices, and it approaches meetings as structurally organised episodes. The methodological framework of the study consists of ethnomethodological conversation analysis and interactional linguistics. As an analytical tool, the study uses utterances marked with the Finnish clitic particle -hAn, a morpheme that bears a number of connotations, one of them marking information as self-evident. The empirical data consists of three separate company-internal meetings held in Finnish, two of which are subject to thorough analysis and the third of which is serving as support data. The meetings are typical operative meetings, which also address strategic issues. The data format consists of audio tapes and their transcripts.

The study contributes to research on meetings by adding to knowledge of how participants present informings and assessments as self-evident or mutually shared in meeting conversation. The participants show during the meeting what they are assumed to know, whether or not such knowledge is mutually shared or self-evident or mutually shared as of the moment when the knowing participant shares such knowledge. The participants also show who is entitled to assess the relevant topic under discussion and how the topic relates to other activities of the organisation. In addition, the study increases knowledge of micro-level strategy practices by showing that, in connection with informings and assessments, supervisors and operative employees construct mutual knowledge-based authority relationships and negotiate on shared understanding linguistically during the course of the meeting by using utterances containing the clitic particle -hAn. The analysis shows that operative employees reflect their own activities against other organizational activities. In this way, the results of the micro-level analysis of the data also add to the knowledge of meso-level strategy practices of ordinary department meetings and make visible that strategic agency and sensemaking occur everywhere in the organisation.
Tiivistelmä (fin):Yrityksen sisäiset kokoukset muodostavat institutionaalisesti järjestäytyneen tilanteen, jossa osallistujat toteuttavat institutionaalisia roolejaan ja tilanteen institutionaalista tavoitetta sekä merkityksellistävät organisaation strategiaa ja sen vaikutuksia työympäristöön verbaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kokousosallistujien kanssa. Kielelliset ilmaisut ja retoriset taidot ovatkin viime aikoina olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena kokouskäytäntojen ja mikrotason strategiakäytäntöjen tutkimuksen piirissä. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että systemaattinen lingvistinen analyysi voi avata uusia näkökulmia työyhteisön vuorovaikutuskäytäntöihin.

Tutkimuksessa selvitetään, miten kieltä käytetään vuorovaikutuskäytäntöjen resurssina yrityksen sisäisessä kokouksessa. Tutkimus asemoituu keskustelunanalyyttiseen kokoustutkimukseen ja mikrotason strategiakäytäntöjen tutkimukseen, ja siinä tarkastellaan kokouksia rakenteellisesti järjestäytyneinä episodeina. Metodologisena viitekehyksenä on etnometodologinen keskustelunanalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. Tutkimuksen analyyttisena työkaluna käytetään lausumia, jotka on merkitty suomen liitepartikkelilla -hAn. Tällä morfeemilla voi olla useita eri merkityksiä, joista yksi on tiedon merkitseminen itsestään selväksi. Aineisto koostuu kolmesta erillisestä suomenkielisestä yrityksen sisäisestä kokouksesta, joista kaksi on perusteellisen analyysin kohteena ja kolmatta käytetään tukiaineistona. Kokoukset ovat tyypillisiä operationaalisia kokouksia, joissa käsitellään myös strategisia kysymyksiä. Aineistoformaatti koostuu ääninauhoitteista ja niiden litteraateista.

Tutkimus kontribuoi kokoustutkimukseen lisäämällä ymmärrystä siitä, miten osallistujat esittävät kokouskeskustelussa tiedonantoja ja kannanottoja itsestään selvinä tai yhteisesti jaettuina. Osallistujat osoittavat kokouksen aikana, mitä heidän oletetaan tietävän, että puheena oleva tieto on joko yhteisesti jaettua tai itsestään selvää tai yhteisesti jaettua siitä hetkestä lukien, kun tietävä osapuoli tekee sen yhteiseksi. Lisäksi osallistujat osoittavat, kenellä on oikeus arvioida puheena olevaa asiaa ja miten asia liittyy organisaation muuhun toimintaan. Tutkimus lisää tietämystä myös mikrotason strategiakäytänteistä osoittamalla, että esimiehet ja operatiiviset työntekijät rakentavat kielellisesti -hAn-lausumien avulla tietoon perustuvia keskinäisiä auktoriteettisuhteita ja neuvottelevat yhteisestä ymmärryksestä kokouksen kuluessa. Analyysi osoittaa, että operatiiviset työntekijät reflektoivat omaa toimintaansa organisaation muuhun toimintaan nähden. Tätä kautta analyysin tulokset lisäävät tietämystä myös tavallisissa osastokokouksissa harjoitettavista mesotason strategiakäytänteistä ja tekevät näkyväksi, että strategista toimijuutta ja strategian merkityksellistämistä esiintyy kaikkialla organisaatiossa.
Väitöstiedote:
Kokouksessa rakennetaan auktoriteettisuhteita puheen avulla

Kokouksissa ei vain välitetä tietoa, vaan myös rakennetaan kokoukseen osallistujien välisiä auktoriteettisuhteita. Kokoukseen osallistujien puhe sisältää pieniä kielellisiä vihjeitä siitä, miten puhuja asennoituu puheenaiheeseen ja siihen, mitä puhuja olettaa muiden osallistujien tietävän.

Tämä selviää FM Marjukka Lehtisen väitöstutkimuksesta. Tutkimustulosten mukaan puhujat vihjaavat kuulijoille suomen liitepartikkelilla –han/-hän, miten heidän puheenvuoronsa on tulkittava. Liitepartikkelin avulla puhujat voivat esittää puheenaiheen itsestään selvänä ja yhteisesti jaettuna.

Tutkimustulosten mukaan puhujat käyttävät -hAn-lausumia kokouksissa mm. ohjatessaan keskustelua ja toimintaa haluamaansa suuntaan, esiintyessään johdon äänenä, puhuessaan keskinäiset tiedolliset ja hierarkkiset suhteensa näkyviksi sekä sitoessaan keskustelunaiheen organisaation muuhun toimintaan ja strategisiin kysymyksiin.

Lehtisen tutkimuksen mukaan kokouksessa käydään jatkuvaa neuvottelua siitä, mitä osallistujien oletetaan tietävän: onko tieto joko yhteisesti jaettua tai itsestään selvää tai yhteisesti jaettua siitä hetkestä lukien, kun tietävä osapuoli tekee sen yhteiseksi. Lisäksi osallistujat osoittavat kenellä on kulloinkin oikeus arvioida puheenaihetta ja miten aihe liittyy organisaation toimintaan.

Strategiaa tehdään ymmärrettäväksi myös suorittavalla tasolla

Kokousten osallistujat hyödyntävät kannanottojen ja tiedonantojen yhteydessä rakentuvia auktoriteettiasemiaan keskustellessaan yksikkönsä toiminnan ja voimavarojen kohdentamisesta sekä työyhteisönsä tapahtumista. Tietävät osapuolet huolehtivat siitä, että muilla osapuolilla on riittävästi tietoa puheenaiheen käsittelemiseksi tai että heidän oma kannanottonsa saa painoarvoa. Siten osallistujat rakentavat yhteistä ymmärrystä puheenaiheesta.

Lehtisen väitöskirja tuo uuden näkökulman mikrotason strategiakäytäntöjen tutkimukseen. Tutkimuksessa osoitetaan, että kokouskeskustelijat viittaavat kannanotoissaan ja tiedonannoissaan strategisiin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan suorittavan tason työntekijät eivät tee työtään organisaation muusta toiminnasta irrallaan, vaan heijastavat organisaation tavoitteita omaan työhönsä. Tutkimuksessa osoitetaan, että strategista toimijuutta ja strategian merkitykselliseksi tekemistä on kaikkialla organisaatiossa, myös suorittavalla tasolla.
Vastaväittäjät:Laine, Pikka-Maaria
dosentti
Itä-Suomen yliopisto, Suomi

Lehtinen, Esa
professori
Vaasan yliopisto, Suomi

Kustos:Moisander, Johanna
professori