eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12267.pdf   koko: 610 KB (624310)

Yrittäjämäinen ajattelu on monelle yrittäjälle kasvukynnys. Usealle pienelle yrittäjälle jää avautumatta liiketoiminnallisen miettimisen merkitys yrittäjäkurssien tai henkilökohtaisen valmennuksen jälkeenkin. Runsas joukko mikroyrittäjiä tyytyy yrittäjyyden rutiinien hyvään tai vaillinaiseen oppimiseen uskoen tämän osaamisen olevan hyvän yrittäjyyden siemen. Vain osa alkavista ja juuri alkaneista yrittäjistä havaitsee huomaamaan, mistä yrittäjämäisessä yrit-täjyydessä on kysymys.

Tutkimuksessani keskityin pienten, juuri alkavien tai alkaneiden yrittäjien oppimiskäyttäyty-misen pitkittäiseen seurantaan ja liiketoiminnallisen kyvykkyyden syntymiseen puolesta vuo-desta puoleentoista vuoden ajan. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida yrittäjien oppimiskäyt-täytymistä ja oppimisen tuotoksia suhteessa yrittäjyysprosessiin ja yrittäjätyyppiin.

Päätuotokseksi tutkimuksessa rakentui se, että ohjaukseen tai henkilökohtaiseen valmennuk-seen tulleet yrittäjät jakautuivat yrittäjätyypeittäin kahteen kategoriaan: ammatinharjoitta-jayrittäjiin ja yrittäjämäisiin yrittäjiin. Ammatinharjoittajayrittäjät suosivat kurssimuotoista opiskelua ja tyytyivät suureksi osaksi yritys- ja yrittäjyysrutiinien oppimiseen. Heitä ilmensi ajopuumaisuus ja reaktiivinen sopeutuminen asiakkaiden esittämiin vaatimuksiin, eivätkä he pääsääntöisesti ohjanneet itse liiketoimintaansa. Ammatinharjoittajayrittäjät tukeutuivat vah-vasti oman ammatin osaamiseen ja olivat selvästi tuote- tai palveluorientoituneita. Pakko-oppijuus kuvasi huomattavaa osaa näitä yrittäjiä ja lisäksi muut syyt, jotka eivät kuitenkaan liittyneet tarpeeseen oppia liiketoiminnallisen ajattelun kykyä.

Yrittäjämäiset yrittäjät olivat edellisistä poiketen mahdollisuusorientoituvia. He suosivat hen-kilökohtaista ohjausta ja keskustelua kokeneen yrittäjäasiantuntijan kanssa. Heitä kuvaa tahto kehittää ja arvioida omaa liiketoimintaa suhteessa toimintaympäristöön ja siellä oleviin liike-toiminnan mahdollisuuksiin. Liiketoiminnalliseen oppimiseen ja liiketoiminnallisen ajattelun kykyyn sisältyi lisäksi ymmärrys strategiointiin ja sen toteuttamiseen. Ote yrittäjyyteen oli mieluummin proaktiivinen kuin reaktiivinen.