Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Markkinoinnin ja johtamisen laitos | Organisaatiot ja johtaminen | 2010
Tutkielman numero: 12277
Työn positiivisten kokemusten jäljillä: Osallistavan kehitystoiminnan yhteys työn imuun
Tekijä: Topp, Kira
Otsikko: Työn positiivisten kokemusten jäljillä: Osallistavan kehitystoiminnan yhteys työn imuun
Vuosi: 2010  Kieli: fin
Laitos: Markkinoinnin ja johtamisen laitos
Aine: Organisaatiot ja johtaminen
Asiasanat: organisaatio; organization; johtaminen; management; työ; work; kehitys; development; henkilöstö; personnel
Sivumäärä: 81
Kokoteksti:
» hse_ethesis_12277.pdf pdf  koko: 687 KB (702771)
Avainsanat: Työn imu, osallistaminen, osallistava kehittäminen, työn voimavarat, positiivinen psykologia
Tiivistelmä:
Tutkimusasetelma

Henkilöstöä osallistava, noin puoli vuotta kestänyt kehityshanke käynnistettiin syksyllä 2009 HUS-Servis -liikelaitoksessa. Hankkeen tarkoitus oli kehittää liikelaitokselle uusia, yhdenmukaisia palvelumalleja ja toimintatapoja työntekijöitä osallistavan kehittämismenetelmän avulla. Hankkeen tavoite oli lisäksi seurata, minkälaisia vaikutuksia sillä on muun muassa henkilöstön työhyvinvointiin, innovatiivisuuteen, työn imuun ja asiakaslähtöisyyteen.

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset

Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy positiivisen psykologian alle syntyneeseen käsitteeseen työn imu, joka kuvaa työhyvinvoinnin positiivista kokemista. Tutkimuksen tavoite oli tutkia, miten eräät edellä mainitussa kehityshankkeessa mukana olleet työntekijät kokivat osallistavan toiminnan sekä selvittää, oliko hankkeella yhteys näiden henkilöiden kokemaan työn imuun. Tarkoitus oli lisäksi kartoittaa, minkälaista työn imua haastateltavat henkilöt ylipäänsä kokevat ja minkälaisia vaikutuksia osallistavalla toiminnalla oli siihen.

Tutkimuksen toteutus ja tutkimusmenetelmät

Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja ja havainnointia. Empiirinen aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, joista kuusi oli osallistujahaastatteluja ja yksi HUS-Servisin johdon edustajan haastattelu. Osallistujien haastatteluissa menetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jossa kysymykset olivat kaikille haastateltaville samat. Haastattelukysymykset oli jaoteltu neljän teeman alle: henkilön tausta, työn imu, kehittämishanke ja kokemukset hankkeen jälkeen. Haastattelukysymyksiä oli yhteensä 44. Havainnointi käsitti osallistumisen kaikkiin hankkeen työpajoihin sekä niistä tehdyt kenttäraportit, jotka toimivat analyysin tukena. Laadullisten tutkimusmenetelmien lisäksi tutkimuksen tukena käytettiin Työterveyslaitoksen tekemää kyselyaineistoa.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksessa selvisi, että työn imu on ilmiönä moniulotteinen, eikä sitä pysty kasvattamaan organisaatioissa vain jollakin yksittäisellä toimenpiteellä: työn imuun vaikuttavat työn ominaisuuksien lisäksi myös henkilön persoonallisuus sekä tietyt taustatekijät. Työn imu kasvoi osalla haastatelluista, mutta joidenkin kohdalla se mahdollisesti myös aleni hieman. Syynä tähän oli se, että hanke kasvatti kiirettä ja stressiä osallistujien keskuudessa. Haastateltavien omat tulkinnat hankkeeseen liittyvistä asioista painottuivat työn imun kokemuksessa. Hankkeen toteutuksessa oli parannettavaa ajoituksen, osallistujien valinnan, viestinnän sekä annetun tuen osalta.
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista käyttöä varten. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.