Kauppakorkeakoulu | Taloustieteen laitos | Kansantaloustiede | 2012
Tutkielman numero: 12766
Yhteiskunnan kulutusekvivalentti hyvinvointi - Erään hyvinvointi-indeksin kriittinen analyysi
| Tekijä: | Räisänen, Katri |
| Otsikko: | Yhteiskunnan kulutusekvivalentti hyvinvointi - Erään hyvinvointi-indeksin kriittinen analyysi |
| Vuosi: | 2012 Kieli: fin |
| Laitos: | Taloustieteen laitos |
| Aine: | Kansantaloustiede |
| Asiasanat: | kansantaloustiede; economics; kansantalous; national economy; kulutus; consumption; hyvinvointi; welfare; indeksit; indices; arviointi; evaluation |
| Sivumäärä: | 64 |
| Kokoteksti: | |
| Avainsanat: | hyvinvoinnin taloustiede; hyvinvoinnin mittaaminen; kompensoiva ja ekvivalentti variaatio; kulutusekvivalentti hyvinvointi; hyvinvointi-indeksi |
| Tiivistelmä: |
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten yhteiskunnan hyvinvointia voidaan mitata taloustieteellisin menetelmin. Yleisesti on ajateltu bruttokansantuotteen (BKT) ja hyvinvoinnin kulkevan käsi kädessä. Viimeaikainen hidastunut talouden kasvuvauhti on johtanut siihen, että yhteiskunnan hyvinvointia on pyritty mittaamaan yksinkertaistavien hyvinvointi-indeksien kautta. Hyvinvointi-indeksien maajärjestykset ovat saaneet paljon mediahuomioita, mutta indeksien hyvyys on jäänyt keskustelussa varjoon.
Menetelmät Tutkimukseni lähestymistapa on kaksivaiheinen. Toisaalta, tarkoituksena on selvittää hyvinvointitaloustieteen keinoja hyvinvoinnin kuvaamiseen yhteiskunnan tasolla. Menetelmänä on kirjallisuuskatsaus. Yhtäältä, kysymykseen paneudutaan yksityiskohtaisemmalla tasolla analysoimalla Jonesin ja Klenowin (2010) kulutusekvivalenttia hyvinvointi-indeksiä. Viitteellisenä tutkimuskehikkona toimii Martin Ravallionin (2010) neljän kohdan kehikko. Tulokset Tutkielmani perusteella hyvinvointi piirtyy moniulotteisena ilmiönä, jonka mallintaminen on riippuvaista tutkijan subjektiivisista arvovalinnoista. Jonesin ja Klenowin (2010) indeksin kriittisessä analyysissä paljastuu lukuisia mallintamisen kompromisseja, joilla on vaikutusta yksittäisiin maajärjestyksiin. Toisaalta, indeksi osoittaa aukottomasti kuinka BKT asukasta kohden saattaa sekä yli- että aliarvioida maiden todellista hyvinvointia. |
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa.
Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista
käyttöä varten.
Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.