Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Johtamisen laitos | MSc program in Management and International Business | 2016
Tutkielman numero: 14350
Tulevan digitalisaatio ja managerialismin jäljet - Diskurssiteoreettinen näkökulma hallituksen digitalisaation politiikkaan
Tekijä: Rappe, Olli
Otsikko: Tulevan digitalisaatio ja managerialismin jäljet - Diskurssiteoreettinen näkökulma hallituksen digitalisaation politiikkaan
Vuosi: 2016  Kieli: fin
Laitos: Johtamisen laitos
Aine: MSc program in Management and International Business
Asiasanat: julkinen hallinto; public administration; politiikka; politics; digitaalitekniikka; digital technology; teknologia; technology; kehitys; development; johtaminen; management
Sivumäärä: 87
Kokoteksti:
» hse_ethesis_14350.pdf pdf  koko: 2 MB (1246529)
Avainsanat: digitalisaatio; julkishallinto; Digital Era Governance; New Public Management; diskurssiteoria; ideologia- ja diskurssianalyysi; Ernesto Laclau; dekonstruktio; Jacques Derrida
Tiivistelmä:
Digitalisaatio on muodostunut keskeiseksi teemaksi vuonna 2015 kootun pääministeri Juha Sipilän hallituksen politiikassa. Hallitusohjelma ja ministerien hallituskauden alussa käyttämät puheenvuorot kertovat suurista odotuksista julkishallinnon ja yhteiskunnan digitalisaation suhteen. Digitalisaatiosta toivotaan niin keinoa talouden taantuman selättämiseen kuin välinettä parempien palveluiden tuottamiseen kansalaisille. Tutkimuksessa selvitän mitä merkityksiä digitalisaatioon liitetään hallituksen politiikassa ja miten nämä merkitykset muodostuvat.

Tutkimukseni metodologisena lähestymistapana toimii Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskurssiteoriaan perustuva ideologia- ja diskurssianalyysi. Julkishallinnon teoriat, New Public Management (NPM) ja Digital Era Governance (DEG), toimivat analyysini tukena. NPM olettaa, että julkishallinnon toimintaa voidaan parantaa omaksumalla liiketalouden käsitteitä, tekniikoita ja arvoja. DEG:n mukaan digitaalista hallintoa ei voida saavuttaa NPM-politiikalla. Analysoimani aineisto koostuu hallitusohjelmasta, toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeiden taustamateriaalista ja hallituksen ministereiden puheenvuoroista.

Aineistosta olen hahmottanut kaksi osittain ristiriitaista diskurssia, jotka määrittelevät digitalisaation merkityssisältöä. Diskurssit rinnastuvat NPM- ja DEG-teorioiden sisältöihin. Digitalisaatio tyhjenee tarkasta merkityssisällöstään, jolloin siihen voidaan liittää keskenään ristiriitaisia merkityksiä ja toiveita. Tätä tyhjentymistä mahdollistaa digitalisaation esittäminen jonain tulevana ja näin ollen vielä avoimena ilmiönä. Toisaalta digitalisaation voi esittää kelluvana käsitteenä, josta edellä mainitut diskurssit käyvät kamppailua. NPM-teoriaan rinnastuva diskurssi on aineistossa hegemonisessa asemassa digitalisaation määrittäjänä. Vaikka tutkimuskirjallisuudessa esitettyä NPM:n ja digitalisaation yhteensopimattomuutta ei voi pitää deterministisenä, on se mielestäni tarpeellista huomioida julkishallinnon kehittämisessä.
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista käyttöä varten. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.