Tekijä: | Ruuskanen, Olli-Pekka |
|
Otsikko: | An Econometric Analysis of Time Use in Finnish Households |
Sarja: | Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 246 |
Sarjan numero: | A-246 |
Vuosi: | 2004 Väitöspäivä: 2004-12-02 |
Aine: | Kansantaloustiede |
Elektroninen väitöskirja: | » väitöskirja pdf-muodossa [1066 KB] |
Asiasanat: | Ajankäyttö; Elämäntapa; Households; Kotitaloudet; Leisure; Time use; Vapaa-aika; Way of life | |
Kieli: | eng |
Bibid: | 313085 |
ISBN: | 951-791-893-3 |
Tiivistelmä (eng): | This essay surveys the peculiarities of time-use data from the viewpoint of economic research. The most popular approach in modelling economic behaviour with time-use has been the household production model introduced by Becker in the 1960’s. However its empirical implication has been difficult. The biggest problem with time-use data is that it has been collected for the needs of societal accounting. Therefore there exists only few observations on a given individual. This creates the problem of zero observations for seldom recurring activities. Econometric estimation is in many cases hampered also by the lack of necessary background variables like income information.
|
Väitöstiedote: |
Koulutuksella vahva vaikutus suomalaisten vapaa-ajan rakenteeseen
KTL Olli-Pekka Ruuskasen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”An Econometric Analysis of Time Use in Finnish Households” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa (HKKK) torstaina 2.12.2004. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 päärakennuksen juhlasalissa (os. Runeberginkatu 14-16). Vastaväittäjänä toimii professori, PhD Lennart Flood (Handelshögskolan vid Göteborg Universitetet) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas (HKKK).
Kyseessä on ensimmäinen ajankäyttöaineistoa hyväksikäyttävä kansantaloustieteen väitöskirja Suomessa. Siinä tutkitaan, viettävätkö puolisot aikaa yhdessä, vaikuttaako koulutus vapaa-ajan rakenteeseen ja onko kiireen kokeminen yhteydessä monien asioiden samanaikaiseen tekemiseen. Aineistona on Tilastokeskuksen uusin ajankäyttötutkimus vuodelta 1999/2000.
Väitöskirja koostuu neljästä empiirisestä tutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan puolisoiden yhteistä aikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä – lisääntyykö vapaa-ajan kysyntä tulojen kasvaessa. Osoittautuu, että Suomessa puolisoiden tulojen kasvu vähentää yhdessä vietettyä aikaa vaikka työtunnit vakioitaisiin. Tähän voivat olla syynä rakenteelliset jäykkyydet työmarkkinoilla: puolisoiden on vaikea sovittaa yhteen työaikojaan.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet koulutuksen lisäävän tuottavuutta töissä. Toisessa tutkimuksessa tarkastellaankin, lisääkö koulutus tehokkuutta myös vapaa-aikana. Käy ilmi, että koulutus lisää aktiviteettien lukumäärää. Tulosta ei voida selittää tulojen kasvulla, aktiviteettien lukumäärän tarjonnalla eikä koulutettujen paremmalla kyvyllä kuvata tekemisiään. Näin koulutuksella näyttääkin olevan vaikutusta myös vapaa-ajan rakenteeseen.
Kolmannessa tutkimuksessa tarkastellaan koulutuksen vaikutusta aktiivisen ja passiivisen vapaa-ajan kysyntään. Tulokseksi saadaan, että koulutetut viettävät aktiivisempaa vapaa-aikaa kuin vähemmän koulutusta saaneet vaikka tulot vakioitaisiin. Korkeasti koulutetut ja naiset harrastavat eniten aktiivisen vapaa-ajan eri lajeja.
Neljännessä tutkimuksessa tarkastellaan, saako kiireen kokeminen ihmiset tekemään monia asioita yhtä aikaa. Tällöin monien asioiden tekeminen yhtä aikaa voisi olla yritys hankkia lisää aikaa. Osoittautuu, että samanaikaista tekemistä ei kuitenkaan selitä kiire vaan koulutustaso.
| |
|
Vastaväittäjät: | Flood, Lennart
professori
Handelshögskolan vid Göteborgs Universitet, Ruotsi
|
Kustos: | Ilmakunnas, Pekka
professori |
Aaltodoc: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12941 |
» Listaa kaikki Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Hae väitöskirjoja