Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Henriksson, Marketta 
Otsikko:Essays on euro area enlargement
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 266
Sarjan numero:A-266
Vuosi:2006  Väitöspäivä: 2006-02-17
Aine:Kansantaloustiede
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [753 KB]
Asiasanat:Central and Eastern Europe; EU; Euro; Integraatio; Integration; Keski- ja Itä-Eurooppa; Monetary policy; Rahapolitiikka; Siirtymätalous; Transition economy
Kieli:eng
Bibid:328475
ISBN:951-791-988-3
Tiivistelmä (eng):This dissertation examines issues related to the adoption of the euro by the new Central and Eastern European EU Member States.

The first essay studies the interaction between fiscal policy and the price level in different exchange rate regimes. The theoretical framework is based on the Fiscal Theory of the Price Level (FTPL). The results show that a credibly fixed exchange rate is inconsistent with fiscal irresponsibility, which implies that fiscal discipline is a prerequisite for successful participation in the exchange rate mechanism ERM II, while countries unable to commit to sound ?scal policies, probably should not commit to a fixed exchange rate either. Paradoxically, adoption of the common currency enables a country to conduct irresponsible policies, with the result that a rise in the debt level of one country raises the common price level of the monetary union.

In the second essay, a small open economy model is constructed, which allows the examination of the effects of Balassa-Samuelson-type growth - i.e. faster productivity growth in the traded goods sector than in the non-traded goods sector - in an intertemporal fixed exchange rate framework with a focus on the external balance, which has gained less attention in earlier research. The numerical simulations imply that the Balassa-Samuelson e¤ect may increase the vulnerability of the economy. However, trade account deficits would appear to be a temporary phenomenon, as the deficits are decreased by the natural shift in the composition of consumption towards non-traded goods that is characteristic of catch-up.

The focus of the third essay is the effects of the EU fiscal policy rules on the fiscal variables, namely deficit and debt, and the external balance in the new Member States participating in ERM II. The numerical simulations show that a fiscal rule based on debt may be better at providing stability into the economy, while a deficit rule implies a smoother response to a transitory increase in output. External imbalances appear to be a natural part of the convergence process, which cannot be eliminated through the use of fiscal rules alone.
Väitöstiedote:
Euroalueen laajentumiseen liittyvät haasteet

KTL Marketta Henrikssonin kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Essays on Euro Area Enlargement” tarkastetaan perjantaina 17.2.2006. Väitöstilaisuus alkaa Helsingin kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa klo 12. Vastaväittäjänä on Dr., dosentti Juha Kilponen (Turun yliopisto, Suomen Pankki) ja kustoksena toimii professori Pertti Haaparanta (Helsingin kauppakorkeakoulu).

Marketta Henriksson tarkastelee väitöskirjassaan euron käyttöönottoon Keski- ja Itä-Euroopan uusissa EU-jäsenmaissa liittyviä kysymyksiä. Valuuttakurssijärjestelmän valinta näissä transitiomaissa on herättänyt paljon keskustelua siitä lähtien, kun maat aloittivat tiensä kohti EU-jäsenyyttä 1990-luvun alussa. Useimpien uusien jäsenmaiden liityttyä valuuttakurssimekanismi ERM II:een keskustelu on tältä osin hiljentynyt ja huomio on kiinnittynyt muihin näitä maita kohtaaviin haasteisiin, erityisesti julkiseen talouteen ja ulkoiseen tasapainoon. Inflaatio, joka transition alkuvaiheessa saattoi yltää kaksinumeroisiin lukuihin, on hidastunut. Hintavakauden kriteerin täyttyminen vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä suurimmalta haasteelta, kun arviot ja ensimmäiset mahdolliset päätökset uusien jäsenmaiden eurokelpoisuudesta tehdään ensi kesänä Viron, Liettuan ja Slovenian osalta.

Väitöskirjassa käsitellään niitä kysymyksiä, jotka on nostettu esiin keskustelussa euron käyttöönotosta em. maissa. Käyttäen sekä teoreettisia malleja että numeerisia simulaatioita tarkastellaan erityisesti kolmea aihealuetta. Näistä ensimmäisessä tutkitaan finanssipolitiikan vaikutusta hintatasoon eri valuuttakurssijärjestelmissä ja valuuttakurssijärjestelmän valintaa tästä näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että kurinalainen finanssipolitiikka on edellytys osallistumiselle ERM II -järjestelmään, kun taas maiden, jotka eivät pysty sitoutumaan terveeseen finanssipolitiikkaan, ei pitäisi myöskään sitoutua kiinteään valuuttakurssiin.

Toisena aiheena tarkastellaan tuottavuuserojen vaikutusta ulkoiseen tasapainoon. Tutkimuksessa tulee esille, että tällä kehityksellä on vaikutuksia paitsi hintatasoon ja reaaliseen valuuttakurssiin, myös ulkoiseen tasapainoon, mikä puolestaan lisää talouden haavoittuvuutta. Toisaalta kauppataseen vajeet näyttäisivät todennäköisesti olevan väliaikainen ilmiö, sillä maissa käynnissä olevaan elintason nousuun liittyy kulutuksen painopisteen siirtyminen palveluihin, mikä ennen pitkää korjaa ulkoista epätasapainoa.

Nämä tulokset nostavat esille finanssipolitiikan keskeisen roolin talouspoliittisena instrumenttina ko. maissa. Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaankin EU:n velkaan ja alijäämään perustuvien finanssipoliittisten sääntöjen – jotka ovat EU:n talouspoliittisen keskustelun keskiössä – vaikutusta julkiseen talouteen ja ulkoiseen tasapainoon nopean kasvun oloissa. Nämä säännöt näyttäisivät vaikuttavan positiivisesti julkiseen talouteen, mutta yksin niiden avulla ei pystytä torjumaan ulkoisia tasapainottomuuksia.

Euron käyttöönotto uusissa jäsenmaissa jatkunee ainakin tämän vuosikymmenen loppuun, joten nämä kysymykset tulevat nousemaan keskusteluun niin ensi kesänä kuin tulevinakin vuosina.
Vastaväittäjät:Kilponen, Juha
tohtori
Suomen Pankki, Suomi

Kustos:Haaparanta, Pertti
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11484