Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Rantapuska, Elias. 
Otsikko:Essays on investment decisions of individual and institutional investors
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, 1237-556X; 274.
Sarjan numero:A-274
Vuosi:2006  Väitöspäivä: 2006-05-22
Aine:Rahoitus
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1176 KB]
Asiasanat:Arvopaperimarkkinat; Behavioral finance; Decision making; Investments; Investors; Osakemarkkinat; Päätöksenteko; Sijoittajat; Sijoitukset; Stock exchange markets; Stock market
Kieli:eng
Bibid:332996
ISBN:952-488-029-6
Tiivistelmä (fin):Kolmesta osasta rakentuvassa väitöskirjassa tarkastellaan kotitalouksien ja institutionaalisten sijoittajien sijoituspäätöksiä. Aineistona on Suomen Arvopaperikeskuksen sijoittajatason aineisto vuosina 1995-2002. Tulokset osoittavat, että sekä rationaaliset että epärationaaliset tekijät vaikuttavat sijoittajien käyttäytymiseen. Institutionaaliset sijoittajat laittavat enemmän painoa rationaalisille seikoille sijoituspäätöksissään. Väitöskirjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan kaikkien suomalaisten sijoittajien kaupankäyntiä osingon irtoamispäivän ympärillä. Tutkimuksessa todetaan, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmän piiriin kuuluvat kotimaiset kotitaloudet ja yritykset ostavat osakkeita juuri ennen osingon irtoamista ja myyvät irtoamisen jälkeen. Ulkomaiset sijoittajat ja sijoitusrahastot toimivat päinvastoin. Sijoittajatason analyyseissa todetaan, että osakkeen epäsystemaattinen riski ja likviditeetti vaikuttavat kaupankäynnin määrään. Lisäksi todetaan, että osingon irtoamisen ympärillä yön yli kauppaa tekevät sijoittajat saavat noin 2%:n päivätuoton sijoittamalleen pääomalle.

Toisessa osassa selvitetään, sijoitetaanko osinkoina ja lunastustarjouksen seurauksena saadut rahat takaisin osakemarkkinoille. Osinkojen takaisinsijoitusaste on hyvin alhainen, kotitalouksien tapauksessa alle prosentin luokkaa. Lunastustarjouksen seurauksena saadut rahat sijoitetaan kuitenkin suuremmalla todennäköisyydellä takaisin osakemarkkinoille. Tämä tulos tukee olettamusta sijoittajien henkisestä kirjanpidosta: vuotuiset osingot saa kuluttaa, mutta pääomaan ei saa koskea.

Väitöskirjan kolmas osa dokumentoi eri sijoittajaryhmien epärationaalista käyttäytymistä merkintäetuoikeusanneissa. Tulosten mukaan vanhat osakkeenomistajat hävisivät 9,9 miljoonaa euroa toteuttamalla merkintäoikeudet liian aikaisin, myymällä merkintäoikeudet liian halvalla ja jättämällä merkintäoikeudet kokonaan käyttämättä. Sijoittajat, joilla on vähän osakeomistuksia, jotka käyvät kauppaa harvoin, jotka asuvat ulkomailla ja jotka eivät osaa suomea tai ruotsia, käyttäytyvät todennäköisemmin epärationaalisesti. Tulosten kokonaistulkinta on, että alhainen tietämys osakemarkkinoista ja tietämyksen hankinnan kustannukset aiheuttavat epärationaalista käyttäytymistä.
Väitöstiedote:
Osinkoveropeli, henkinen kirjanpito ja hölmöily osakemarkkinoilla

KTM Elias Rantapuskan rahoituksen alaan kuuluva väitöskirja “Essays on Investment Decisions of Individual and Institutional Investors” tarkastetaan maanantaina 22.5.2006 Helsingin kauppakorkeakoulussa. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 päärakennuksen NOKIA-salissa (B-200), os. Runeberginkatu 14—16. Vastaväittäjänä toimii dosentti Ari Hyytinen Suomen Pankista ja kustoksena professori Matti Keloharju Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Rantapuska tarkastelee väitöskirjan kolmessa osassa sekä kotitalouksien että institutionaalisten sijoittajien sijoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä osingonmaksun ja osakeantien yhteydessä. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että sijoittajien käyttäytymiseen vaikuttavat sekä rationaaliset että irrationaaliset seikat. Rationaalisista tekijöistä sijoituspäätöksiin vaikuttavat muun muassa verot ja kaupankäynnin riski. Toisaalta kuitenkin erityisesti kotitalouksien käyttäytymisessä näkyvät myös irrationaaliset seikat, kuten henkinen kirjanpito ja suoranainen hölmöily. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin pörssissä listatuilla osakkeilla ja merkintäoikeuksilla vuosina 1995—2002 tehdyt transaktiot.

Väitöskirjan ensimmäinen osa käsittelee osingon irtoamisen ympärillä tapahtuvia kauppoja. Tulosten mukaan sijoittajat kevensivät verotaakkaansa ajoittamalla osakeostonsa ja -myyntinsä osingon irtoamisen ympärille pääomatulo- ja osinkoveroasteensa mukaisesti. Lisäksi pieni joukko sijoittajia teki voitollisia yön yli kauppoja osingon irrotessa. Nämä kaupat keskittyivät korkeita osinkoja maksavien suuryritysten osakkeisiin.

Toisessa osassa Rantapuska tarkastelee henkisen kirjanpidon merkitystä tilanteessa, jossa sijoittajalle maksetaan osinko tai lunastusvastike. Tuloksista havaitaan, että maksetut osingot sijoitetaan vain hyvin harvoin takaisin osakemarkkinoille. Fuusion seurauksena lunastetuista osakkeista maksetut vastikkeet sijoitetaan kuitenkin osakemarkkinoille osinkoja useammin. Nämä löydökset osoittavat, että varsinkin kotitaloudet pitävät henkistä kirjanpitoa ja kassavirtojen alkuperä vaikuttaa sijoituskäyttäytymiseen.

Väitöskirjan kolmannessa osassa tutkitaan eri sijoittajaryhmien rationaalisuutta merkintäoikeusanneissa. Tulokset osoittavat, että merkintäoikeuksia saaneet osakkeenomistajat hävisivät yhteensä vähintään 10 miljoonaa euroa 18 merkintäoikeusannissa tekemällä osakemerkinnät liian aikaisin, myymällä merkintäoikeudet liian alhaiseen hintaan ja jopa jättämällä merkintäoikeudet käyttämättä. Vähän kauppaa käyvät piensijoittajakotitaloudet hävisivät merkintäoikeusanneissa suhteellisesti muita sijoittajia enemmän rahaa.
Vastaväittäjät:Hyytinen, Ari
dosentti KTT
Suomen Pankki, Suomi

Kustos:Keloharju, Matti
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11491