eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat

Luonto liiketoiminnassa ja ekologia elämäntavassa: kertomuksia muutoksen mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista (väitös)

Aika: 20.10.2006 12:15
Paikka: Chydenia-rakennus (Runeberginkatu 22-24), STORA ENSO -sali

KTL Sinikka Pesosen organisaatiot ja johtaminen -alaan kuuluva väitöskirja ”Luonto liiketoiminnassa ja ekologia elämäntavassa: kertomuksia muutoksen mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 20.10.2006. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa (H324) (Runeberginkatu 22–24). Vastaväittäjänä toimii professori Arja Ropo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kari Lilja.

Ympäristöjohtamisen ja vihreän kulutuksen tutkimuksissa on todettu muutoksien tarpeellisuus luonnon käsitteellistämisessä. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että organisaatio- ja johtamistutkimus ei ole kyennyt ottamaan huomioon ympäristökysymysten asettamia haasteita, ja todennut uusien käsitteellistyksien tarpeellisuuden organisaatioteoriassa. Tutkimus on todettu tiedonintresseiltään tekniseksi ja kontrolliin tähtääväksi, eikä pelkästään ympäristökysymysten sisällyttämisen johtamisen ja vihreän kulutuksen tutkimuksen perinteiseen agendaan ole nähty olevan riittävää. Yrityksissä käyttöönotettujen ympäristöjohtamisen käytäntöjen on todettu pääosin tukevan toiminnan jatkumista ’business as usual’ -periaatteella ilman olennaisia luonnonympäristöä hyödyttäviä muutoksia.

Sinikka Pesosen tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan aikaisemman tutkimuksen peräänkuuluttamaan radikaalien käsitteellisten muutosten tarpeeseen. Pesonen tarkastelee väitöskirjassaan muutoksen tematiikkaa yhtäältä luonnon käsitteellistämisessä sekä toisaalta elämäntapaan liittyvänä identiteetin muutosprosessina. Ensimmäinen temaattinen kokonaisuus käsittelee sitä, miten ympäristökysymysten tuomat muutoshaasteet on kohdattu organisaatio-, johtamis- sekä kulutustutkimuksissa ja pohtii luonnon käsitteellistyksiä koskevan diskursiivisen muutoksen mahdollisuuksia tässä kontekstissa. Toinen temaattinen kokonaisuus muodostuu muutoksen mahdollisuuksien analysoinnista yksilö-, yhteisö- ja kulttuurisen tason ilmiöinä. Tämä tarkastelu nojaa ekoyhteisöistä kerättyyn empiiriseen aineistoon. Ekoyhteisöt ovat organisaatioita, joissa luonnon käsitteellistyksiä koskevia muutoksia on aktiivisesti pyritty aikaansaamaan. Tällaisissa organisaatioissa mahdollistuvien muutosprosessien analysointi lisää ymmärrystämme myös yritysorganisaatioissa tapahtuvista muutosprosesseista.

Väitöskirjan keskeinen teoreettinen kontribuutio on tarinoiden merkityksen tuominen myös ympäristöjohtamisen tutkimuksen alalle. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää havaintoa, että uudet käsitteellistykset vaativat muutoksia kertomusten tasolla. Kun luontoa pyritään ’tietämään’ ja ymmärtämään tarinallisesti, tulevat tietämisen piiriin mukaan ’objektiivisen tiedon’ lisäksi tunteet, moraali, konteksti sekä toimijat ja tietämisestä tulee kokonaisvaltaisempaa. Luontosuhde käsitteellistyy vähemmän rationaaliseksi ja enemmän sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin liittyväksi toiminnaksi. ’Ekoelämä’-marginaalin tarkastelu tuo esiin ilon ja ahdistuksen tarinoiden samanaikaisuuden ja limittäytyneisyyden. Toisaalta, suhteessa “kulutuselämä”-keskukseen, marginaalin tarkastelu nostaa esiin yhteisöllisten ilon tarinoiden merkityksen muutoksien mahdollistajina. Yritys- ja julkisyhteisöllisissä organisaatioissa luontoon liittyvät ilon tarinat ovat harvinaisia luonnon ja ympäristön näyttäytyessä useimmiten ongelmien yhteydessä.