Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Nojonen, Matti 
Otsikko:Guanxi : the Chinese third arm
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 303
Sarjan numero:A-303
Vuosi:2007  Väitöspäivä: 2007-05-25
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Asiasanat:China; communities; johtaminen; Kiina; luottamus; management; networks; organisaatio; organization; public relations; suhdetoiminta; trust; verkostot; yhteisöt
Kieli:eng
Bibid:375791
ISBN:978-952-488-132-6
Tiivistelmä (eng):In his dissertation Matti Nojonen explores the complexities of guanxi, interpersonal relationships, in commercialising China. This work demonstrates that guanxi still plays a central role in Chinese business, yet that role is a complicated and ambiguous one that manifests and embodies a number of indigenous building blocks of Chinese sociality, such as renqing (human feeling, or favor), mianzi (face, social reputation) and huibao (reciprocity). However, in the actual guanxi process, agents have to estimate outcomes and make their decisions based on very limited knowledge. Particular social, socio-psychological, institutional and regional circumstances shape the process and outcome. The findings of this study challenge the prevailing depiction in business research of the nature of guanxi practice as a smooth and ever-expanding process that has strategic importance to firm performance in China. This study argues that the establishment and utilisation of guanxi is complicated and contains a wide variety of risks and uncertainties.

There is an ongoing prominent debate on the origins of rampant reliance on guanxi in China. This study takes a critical stance to the culturist approach, which attributes the emergence of guanxi to the traditional Chinese philosophies, mainly Confucianism. In contrast, this study illustrates that China’s reform of the state bureaucratic command system causes agents to rely on guanxi. The reform of China’s fiscal system created an environment where local regimes were gradually cut off from budgetary support by the central regime and they were given the initiative to generate their own fiscal revenues. Consequently, local regimes established hundreds of thousands of semi-private parastatal business organizations that were used to fill regional state coffers through fees, projects, licenses and trading various government resources at the emerging market. This devolution of central power coincided with the spatial liberation of markets and the privatization of firms. In addition, spatial reforms in different regions and sectors generated a host of institutional and procedural uncertainties that changed in a kaleidoscopic manner and forced agents to work through personal relationships. These reforms have led to evident differences in authority relations, procedural unpredictability and institutional power asymmetries that condition and force agents to create and rely on personal relations with state and semi-state organisations.

Hence, as power asymmetry and circumstancial uncertainties force agents to rely on guanxi, the actual guanxi process leads agents into a new sphere of uncertainties which are related to guanxi itself. As a matter of fact, some particular constructions of guanxi can hinder or even restrict the economic performance of a firm. The increasing competition over resources can even drive individuals to engage in ethically or legally dubious business actions, which are also manifestations of guanxi. Due to the sensitivity of guanxi practices it is challenging to gain information on the topic, which affects the fieldwork process. The guanxi process is also guided by estimations of potential gain and socio-economic costs, long- versus short-term advantages and disadvantages and estimations on when the parties involved are likely to reciprocate and when and how to turn down a guanxi approach. Parties recognise these uncertainties; how transactions do not automatically lead to reciprocal favours, success or better performance, but are complex and can hinder business performance or even cause failure.
Väitöstiedote:
Aika: 25.5.2007 12:15
Paikka: HSE, Chydenia-rakennus, STORA ENSO -sali

Henkilösuhteet tärkeitä mutta myös haasteellisia kaupallistuvassa Kiinassa

FM, sinologi Matti Nojosen johtamisen aineen alaan kuuluva väitöskirja ”Guanxi – the Chinese Third Arm” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 25.5.2007. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa (H324), os. Runeberginkatu 22–24. Vastaväittäjänä toimii professori John Child (University of Birmingham) ja kustoksena professori Risto Tainio Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Nojosen väitöstutkimuksessa tarkastellaan kiinalaisten liike-elämän toimijoiden keskinäistä verkostoitumista, guanxia, kolmessa kiinalaisessa kaupungissa: Pekingissä, Shanghaissa ja Qingdaossa. Tutkimus paljastaa, että vaikka guanxilla on keskeinen merkitys Kiinan markkinoilla toimittaessa ja sitä pidetään strategisena voimavarana, on sen hallinta ja hyödyntäminen haasteellista ja monimutkaista. Guanxiin liittyy epävarmuutta, sosiaalisia, institutionaalisia ja alueellisia rakenteita sekä monimutkaisia lahjanantokoreografioita, jotka ehdollistavat, hidastavat tai voivat jopa estää sen hyödyntämisen. Muuttuvat kilpailutekijät ja elävät institutionaaliset toimintasäännöt ja -mallit voivat usein ajaa toimijat lain harmaalle sektorille.

Kiinan menestyksekkäänä pidetty uudistusstrategia on luonut uuden institutionaalisen toimintaympäristön, joka ruokkii ja ylläpitää guanxia. Uudistusten myötä keskushallitus on pakottanut paikallisen tason viranomaiset keräämään enenevän määrän tuloistaan suoraan markkinoilta. Tätä varten on perustettu satojatuhansia ’taloudellisia yksiköitä’. Toiminta johtaa voimavarojen epätasapainoon vallan ja kehittyvien markkinoiden välillä ja aiheuttaa guanxi-toiminnan institutionalisoitumisen Kiinassa.

Keskushallitus on myös luonut uusia toimintamalleja eri markkinoille, alueille ja sektoreille purkamatta kokonaan suunnitelmatalouden hallintamenetelmiä. Tämä on lisännyt toiminnallista päällekkäisyyttä ja epävarmuutta. Alituinen muutoksen ennakoimattomuus ja poliittisen järjestelmän sulkeutuneisuus muodostavat toimijoiden näkökulmasta toimintaympäristön, joka lisää tarvetta työskennellä henkilösuhteiden kautta. Guanxi-toimintaan vaikuttavat perinteisten konfutselaisten arvojen sijaan niin institutionaalinen toimintaympäristö, suhteen etäisyys, henkilökohtaiset kyvyt, kokemus, taito, tarve ja voimavarat kuin arviot välittömästä ja pitkäaikaisesta suhteen tuomasta hyödystä.
Vastaväittäjät:Child, John
professori
University of Birmingham, Iso-Britannia

Kustos:Tainio, Risto
professori