Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Kinkki, Seppo. 
Otsikko:Essays on minority protection and dividend policy
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 324
Sarjan numero:A-324
Vuosi:2008  Väitöspäivä: 2008-04-04
Aine:Laskentatoimi
Asiasanat:accounting; dividends; laskentatoimi; osakkaat; osingot; stakeholders
Kieli:eng
Bibid:389548
ISBN:978-952-488-229-3
Tiivistelmä (eng):This thesis studies minority protection and dividend policy. The minority shareholder problem contains that both the controlling shareholders and managers have the power to extract private benefits at the costs of minority shareholders. However, legal regimes, if such exist, may give minority shareholders enough power to extract cash dividends. Corporate scandals in USA and Europe have served to underline the need to develop formal principles for corporate governance. This study aims to fill this gap by presenting results whether legal based minority protection affects corporate cash dividends and information content of dividends.

The purpose of the first article is to describe the discussion on dividends and dividend theories. This article shows that there are a number of theories of dividend behaviour, and empirical studies provide little evidence for one over the other. This article also shows that latest discussion on dividends is turned to legal regimes and controlling shareholders.

The following two papers explore the role of minority protection in Finnish traded corporations. In the second article, I explore whether legal based minority protection affects corporate cash dividends. I focus on (1) whether minority protection affects managerial control and controlling shareholders similarly and (2) as minority protection depends on sign of the earnings, are controlling shareholder(s) able to change their strategy for expropriation of outside shareholders. I find, that minority protection is a better influence over managerial control than controlling shareholders having absolute voting power. When there is no controlling shareholder and coalition costs are lowest, minority protection in Finland is better than minority protection in mandatory dividend countries. Combining strong shareholder rights (as in the USA) and minority dividend (as in Finland) could decrease agency costs both vertically and horizontally.

In the third paper, I analyze whether legal based minority protection affects on information content of dividends in Finland. According to the basic hypothesis of information content of dividends managers use changes in cash dividends to convey information about future earnings changes (e.g. Miller and Modigliani, 1961). The paper focuses on the relation between dividend changes and future earning changes. It is not very clear in the finance literature why some firms use dividends to signal whilst some do not. On the other hand minority protection differs across countries and especially in Europe. The goal of regulation is to attain efficient markets so as to improve the allocation in the economy and at the same time, give minority shareholders certain powers to protect their investments. Regulators need to balance between (1) how to assure efficient information content of dividends and, at the same time (2) give minority shareholders powers against expropriation by insiders. Differences in legal regimes concerning minority protection could explain conflicting results concerning empirical dividend-earnings tests.
Väitöstiedote:
Väitöskirja käsittelee vähemmistösuojan vaikutusta osingonjakoon. Sekä suurimmilla osakkeenomistajilla että yhtiön johdolla on mahdollisuus käyttää hyväksi asemaansa vähemmistöosakkaiden kustannuksella vaikuttamalla osingonjakoon. Lainsäädännöllä voidaan pyrkiä turvaamaan vähemmistöosakkaiden asemaa. Enronin kaltaiset skandaalit ovat osoittaneet tämänlaisen lainsäädännön tarpeellisuuden.

USA:ssa Sarbanes Oxley -tyyppiset (2002) säädökset pyrkivät parantamaan sijoittajan suojaa. Eurooppalainen lainsäädäntö (European Company Law, 2001) ei kuitenkaan sisällä mitään yhteistä direktiiviä vähemmistösuojasta, joten vähemmistösuoja on jäänyt kunkin maan itsenäisesti hoidettavaksi joko corporate governance -säännöksillä tai yhtiökokoukseen liittyvillä säädöksillä. Yleensä Euroopassa eri maiden lainsäädäntö antaa sijoittajille epäsuoria tapoja vaikuttaa osingonjakoon. Suomen lainsäädäntö antaa vähemmistölle suoran vaikutusmahdollisuuden. Se määrittää tietylle vähemmistölle (1/10) oikeuden vaatia jaettavaksi vähintään puolet yhtiön voitollisesta tuloksesta, ei kuitenkaan enempää kuin 8 prosenttia omasta pääomasta.

Tutkimus selvittää, kuinka hyvin Suomen kaltainen vähemmistösuoja todellisuudessa toimii vai voivatko suurimmat osakkeenomistajat ja yhtiön johto toimillaan estää vähemmistösuojan toteutumisen.

Tutkimuksen keskeisin tulos on, että suomalainen lainsäädäntö suojaa vähemmistöosakkaita paremmin johdon kuin suurimpien osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuuksia vastaan. Muiden tutkimusten mukaan USA:n lainsäädäntö vastaavasti suojaa vähemmistöosakkaita suurimpia osakkeenomistajia vastaan. Yhdistämällä sekä USA:n lainsäädännön piirteet että suomalaisen vähemmistösuojan kaltainen lainsäädäntö saataisiin lainsäädäntö, joka suojaisi vähemmistöosakkaita sekä suurimpia osakkeenomistajia että yhtiön johtoa vastaan niiden pyrkiessä vaikuttamaan osingonjakoa vähentävästi.

Rahoituksen teoriassa osingoilla arvioidaan olevan informaatioarvoa yrityksen tulevasta tulokehityksestä. Tutkimuksen toisena tuloksena voitiin todeta, että vähemmistösuoja vähentää osinkojen mahdollista informaatioarvoa. Lainsäätäjän näkökulmasta vähemmistösuojan tulisi kuitenkin paitsi turvata vähemmistön mahdollisuus kohtuulliseen osinkoon, niin samalla turvata osinkojen informaatioarvo. Siten sijoittajat voisivat omasta näkökulmastaan sijoittaa varat mahdollisimman tuottavasti, kun he allokoivat pääomia.