Tekijä: | Ali-Yrkkö, Jyrki |
|
Otsikko: | Essays on the impacts of technology development and R&D subsidies |
Sarja: | Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 326 |
Sarjan numero: | A-326 |
Vuosi: | 2008 Väitöspäivä: 2008-04-25 |
Aine: | Kansantaloustiede |
Asiasanat: | economics; kansantaloustiede; patentit; patents; productivity; research and development; technology; teknologia; tuottavuus; tutkimus ja kehitys | |
Kieli: | eng |
Bibid: | 390026 |
ISBN: | 978-952-488-237-8 |
Tiivistelmä: |
|
Väitöstiedote: |
Pystytäänkö julkisella rahoituksella lisäämään yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa (t&k-toimintaa)? Miten t&k-toiminta on vaikuttanut yritysten tuottavuuteen? Muun muassa näitä kysymyksiä Ali-Yrkkö selvittää väitöskirjassaan.
Julkinen t&k-rahoitus lisää yritysrahoitteista
Sekä Suomessa että muualla maailmassa teknologian kehitys, ja tutkimus ja tuotekehitys nähdään merkittävinä tekijöinä kansantalouksille. Muun muassa Lissabonin sopimuksessa on asetettu tavoite, että EU-maiden bruttokansantuotteesta kolme prosenttia pitäisi mennä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa tavoitteeksi on asetettu neljä prosenttia. Suomessa ja muissa EU-maissa ylivoimaisesti suurin osa t&k-toiminnasta on kuitenkin yritysten toteuttamaa ja rahoittamaa. Näiden politiikkatavoitteiden saavuttaminen riippuu siis yrityksistä ja niiden käyttäytymisestä.
Väitöskirjan aineistot sisältävät tietoja satojen yritysten t&k-toiminnasta. Tulokset osoittavat, että julkinen t&k-rahoitus ei valtaosin syrjäytä yritysrahoitteista t&k:ta vaan pikemminkin täydentää eli lisää sitä. Vaikutus on suuruudeltaan lähes yksi yhteen eli eurolla julkista t&k-rahaa on saatu euro lisää yksityisesti rahoitettua t&k-toimintaa. Tämä lisäysvaikutus on suurempi isoilla kuin pienillä yrityksillä. Tutkimuksessa ei havaittu näyttöä siitä, että rahoitusrajoitteisilla yrityksillä julkisen t&k-rahoituksen lisäysvaikutus olisi suurempi kuin ei-rahoitusrajoitteisilla yrityksillä.
Ulkomaiset ostajat kiinnostuneita teknologisesta osaamisesta
Julkinen t&k-rahoitus on heijastunut myös yritysten henkilöstön määrään, mutta sen aiheuttamat henkilöstön lisäykset ovat rajoittuneet vain t&k-henkilöstöön. Tekes-rahoituksella ei tutkimuksen mukaan ollut vaikutusta muuhun kuin t&k-henkilöstön määrään. On mahdollista, että muuhun henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.
Ali-Yrkkö tarkastelee lisäksi teknologian kehityksen vaikutusta yritysten tuottavuuteen. Tulosten mukaan tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla yritykset pystyvät nostamaan tuottavuuttaan, mutta vaikutukset tulevat vasta vuosien kuluttua. Kestää keskimäärin 3-5 vuotta ennen kuin t&k-toiminta näkyy yritysten tuottavuudessa. Tämä pitkä viive t&k-toiminnan hyödyissä tulee myös huomioida politiikkatoimissa, joilla pyritään edistämään yritysten t&k-toimintaa. Myös politiikan onnistumista voidaan arvioida vasta vuosien päästä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityksen teknologinen osaaminen tekee siitä houkuttelevan yrityskaupan kohteen. Etenkin ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneita ostamaan suomalaisia yrityksiä, joilla on patentteja. Sen sijaan patentit eivät näytä houkuttelevan kotimaisia ostajia.
| |
|
Vastaväittäjät: | Kangasharju, Aki
professori
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Suomi
|
Kustos: | Ilmakunnas, Pekka
professori |
» Listaa kaikki Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Hae väitöskirjoja