eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat

Valtionvelan määrä ja rakenne vaihtelevat suuresti eri maissa

KTM Iikka Korhosen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja "Essays on Commitment and Government Debt Structure” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 22. elokuuta.

Väitöskirjan kolmessa esseessä tutkitaan valtionvelan rakenteen määräytymistä. Esseiden yhteisenä tekijänä on se, että valtionvelan korkea määrä laskee velan efektiivistä maturiteettia. Lisäksi sekä poliittiset että institutionaaliset tekijät vaikuttavat valtionvelan rakenteeseen. Esseissä johdettuja teoreettisia malleja testataan myös empiirisellä aineistolla.

Keskuspankin itsenäisyys nostaa valtionvelan maturiteettia

Ensimmäisessä esseessä johdetaan malli, jossa tulevan hallituspuolueen identiteetti on epävarma. Kahdesta puolueesta kumpikaan ei pysty sitoutumaan alhaisen inflaation politiikkaan, vaikka se olisi hyvinvoinnin kannalta optimaalista. Ennen vaaleja hallituksessa oleva puolue pystyy vaikuttamaan vaalien jälkeisen hallituksen toimintaan valitsemalla valtionvelan efektiivisen maturiteetin oikein. Efektiivisellä maturiteetilla voidaan sitoutua alhaisen inflaation politiikkaan. Kun puolue, joka vieroksuu enemmän veroja, on hallituksessa, hallituksen vaihtumisen todennäköisyys nostaa valtionvelan suurinta mahdollista efektiivistä maturiteettia. Malli pystyy selittämään valtionvelan rakenteiden muutoksia 13 OECD-maan aineistossa.

Toisessa esseessä osittain itsenäinen keskuspankki auttaa osaltaan hallitusta sitoutumaan alhaisen inflaation politiikkaan. Tästä huolimatta valtionvelan rakenne säilyttää tärkeytensä sitoutumisvälineenä. Mallin mukaan maissa, joissa keskuspankki on hyvin itsenäinen, valtionvelan efektiivinen maturiteetti voi olla korkea, vaikka velkaa olisi paljon. Keskuspankin itsenäisyys on lisääntynyt selvästi useissa maissa 1990-luvun alusta lähtien, ja tämä antaa hyvän mahdollisuuden testata mallia empiirisesti. Kahdentoista OECD-maan aineisto osoittaakin, että keskuspankin itsenäisyys nostaa efektiivistä maturiteettia. Velan määrä itsessään laskee maturiteettia.

Rakennemuutokset vaikuttavat valtionvelan rakenteeseen

Kolmannessa esseessä todetaan, että rakenteelliset uudistukset vaikuttavat valtionvelan rakenteeseen. Onnistuneet rakenteelliset uudistukset voivat mm. laskea kotimaisen lainanoton hintaa, mutta tästä huolimatta rakennemuutosten ennustetaan nostavan ulkomaalaisen lainanoton osuutta. Tämä johtuu siitä, että hallitus ei voi uskottavasti sitoutua olemaan inflatoimatta kotimaista velkaa. Malli pystyy kuvaamaan varsin hyvin rakennemuutosten vaikutusta valtionvelan valuuttajakaumaan Latinalaisessa Amerikassa.