Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat

Tekijä:

Hirsto, Heidi.

Otsikko:

Vastuutonta puhetta? : Esseitä talouden merkityksellistämisestä

Sarja:

Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X ; 377

Sarjan numero:

A-377

Vuosi:

2010 Väitöspäivä: 2010-12-14

Aine:

Suomen kieli ja viestintä

Elektroninen väitöskirja:

» väitöskirja pdf-muodossa

[4012 KB]

Asiasanat:

communication; consumption; corporate responsibility; discourse analysis; diskurssianalyysi; economic life; ethics; etiikka; investments; kielitiede; kulutus; linguistics; sijoitukset; society; talouselämä; viestintä; yhteiskunta; yhteiskuntavastuu

Kieli:

fin

Bibid:

573939

ISBN:

978-952-60-1059-5

Tiivistelmä (eng):

The field of business and society studies has undergone significant changes in the past few decades as the original focus on social and political critique has given way to instrumentalist and moral philosophic perspectives on business-society relations. This study aims to contribute to the project of repoliticizing the study of business-society relations. To achieve this aim, it analyses economic activity from a discourse theoretical perspective as an object of discursive struggle and social responsibility as an element of this struggle. More specifically, the study asks whether and how the notion of (social) responsibility is evoked as a relevant aspect of economic activity in different arenas of public discussion and debate. This question is motivated by the assumption that the cultural meanings of economic activity, and the signifying practices through which these meanings are produced and maintained, are crucially linked with the ways in which responsibility is required of economic actors such as corporations, investors, and consumers and taken by them.

The four essays of the dissertation study the discursive struggle over business-society relations in different institutional arenas of signification: the media, the marketplace, the public sphere, politics, and science. In the introductory chapter, the findings of the four essays are conjoined in order to depict a specific order of business-society discourses in Finland’s globalizing society. In short, the study argues that the discursive field of business and society is characterized by tension between two discourses of businesssociety relations: the economistic and the moralistic. Within the dominant economist discourse, economic activities such as investing, consumption, corporate activities, and economic policy are described and explained using a model of cost-benefit optimization and assessed against an implicit norm of ethical egoism. Here the notion of responsibility in connection with economic action is marginalized, defined in instrumental terms, or equated with efficiency. Within the moralistic discourse, however, the norm of ethical egoism is rejected and social responsibility is evoked as a relevant basis for legitimizing economic activity. This discourse moralizes the choices of individuals and organizations in the market for example by encouraging them to require and demand fair, ethical, or responsible products and services.

The study argues, however, that both discourses share some significant common features. The moralistic discourse mainly resembles the economistic discourse by individualizing responsibility (or by “responsibilizing” individuals), by emphasizing the voluntary nature of responsibility, and by locating political participation in individual market behaviors. Overall, the discursive struggle over business-society relations is ordered so that it draws attention primarily to the moral premises of individual choices and especially to the tension between the norms of ethical egoism and shared responsibility. In contrast, the prevailing order of business-society discourse marginalizes the socio-political and cultural aspects of economic activity, particularly issues of power, distribution, and social justice.

The empirical essays of the dissertation add to knowledge of the economy as a hegemonic discourse by specifying some of the institutionalized practices through which economistic representations and worldviews are produced, maintained, and resisted. On the one hand, the study highlights the role of certain conventionalized discursive practices such as the genre of stock market reports in the news media and the recontextualizing of economic analysis for the purposes of political decision making, as crucial sites for reproducing and naturalising economistic representations of the economy. On the other hand, it elaborates on the potential of other, emerging practices, for instance online participation and post-structuralist critical research, to enable and encourage the problematization of dominant understandings of economy and society.

Tiivistelmä (fin):

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on politisoida keskustelua talouden ja yhteiskunnan suhteista sekä taloudelliseen toimintaan liittyvästä vastuusta tarkastelemalla niitä diskurssiteoreettisesta näkökulmasta kulttuurisen merkityskamppailun kohteina. Toisin kuin talouden ja yhteiskunnan tutkimuksen valtavirrassa, yhteiskunnallista vastuuta ei tässä työssä tarkastella strategisena, moraalifilosofisena tai institutionaalisen työnjaon kysymyksenä vaan taloudellisen toiminnan yhtenä mahdollisena merkitysulottuvuutena. Tästä näkökulmasta se, millaista vastuuta taloudellisessa toiminnassa otetaan tai siltä vaaditaan, riippuu keskeisellä tavalla siitä, millä tavoin vastuun merkitysulottuvuus kytkeytyy talouden kulttuurisiin merkityksiin ja merkityksellistämisen käytäntöihin.

Tutkimuksen eri esseissä analysoidaan talouden ja yhteiskunnan suhteita koskevan merkityskamppailun käytäntöjä erilaisissa institutionaalisissa konteksteissa: mediassa, markkinoilla, politiikassa, kansalaiskeskustelussa ja tieteessä. Tutkimuksen johtopäätöksissä kartoitetaan näissä tutkimuksissa hahmottuvaa talouden ja vastuun diskurssijärjestystä sekä pohditaan, millaisia mahdollisuusehtoja se tuottaa taloudelliselle ja poliittiselle toiminnalle globalisoituvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen tuloksena väitän, että merkityksenantoa talouden ja yhteiskunnan diskursiivisella kentällä hallitsevat ekonomismin ja moralismin diskurssit.

Ekonomistisessa diskurssissa sijoittamista, yritystoimintaa ja talouspoliittisia päätöksiä kuvataan ja selitetään etupäässä kustannusten ja hyötyjen optimoinnin perusteella; siten diskurssi ohjaa ihmisiä ja organisaatioita arvioimaan tekemisiään tehokkuuden näkökulmasta. Tutkimuksen esseet lisäävät tietoa taloudesta hegemonisena diskurssina täsmentämällä, millaisten käytäntöjen kautta ja millaisissa institutionaalisissa konteksteissa ekonomistisia merkityksiä tuotetaan ja haastetaan. Moralistisessa talouden ja yhteiskunnan diskurssissa ekonomismiin sisältyvä eettisen egoismin normi torjutaan ja esimerkiksi kuluttajien, sijoittajien ja yritysten edellytetään ottavan taloudellisissa päätöksissään huomioon myös muut toimijat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Diskurssi ohjaa ihmisiä ja organisaatioita moralisoimaan omat valintansa markkinoilla: vaatimaan ja tarjoamaan reiluja, eettisiä tai vastuullisia tuotteita ja palveluja.

Moralistisesta talouden ja yhteiskunnan diskurssista voidaan kuitenkin tunnistaa piirteitä, jotka kytkevät sen läheisesti ekonomistiseen ajatteluun. Tällaisia piirteitä ovat erityisesti vastuun yksilöllistäminen ja ajatus vastuukäytäntöjen vapaaehtoisuudesta. Merkityskamppailu talouden ja yhteiskunnan suhteista ohjaa siten huomion toiminnan moraalisiin perusteisiin, erityisesti eettisen egoismin ja jaetun vastuun jännitteeseen.

Tällainen merkityskamppailu perustuu yksilölliseen, valinnan vapautta liioittelevaan käsitykseen toimijuudesta sekä marginalisoi taloudellisen toiminnan diskursiiviset mahdollisuusehdot. Diskurssianalyyttisestä näkökulmasta olisi tärkeää tunnistaa, että taloudellisen toiminnan merkitykset ja merkityksellistämisen käytännöt kytkeytyvät erilaisiin diskursseihin, jotka ovat keskenään ristiriitaisia ja yhteen sovittamattomia. Yhteiskunnallinen vastuu paikantuu näin ollen myös talouden merkityksellistämisen käytäntöihin ja tekoihin: vastuullista on merkityksen avoimuuden ja diskurssien välisten jännitteiden tunnustaminen ja kannan ottaminen.

Tutkimus hahmottelee periaatteita ja käytäntöjä sellaiselle kriittiselle talousdiskurssien tutkimukselle, joka sitoutuu yhtäältä jälkistrukturalistiseen tieteenfilosofiaan ja toisaalta kiistelevään moniarvoisuuteen demokratian ihanteena. Tällaisen tutkimuksen päämääräksi voidaan määritellä moniarvoisuuden ja kiistelyn edistäminen sekä vallitsevan diskurssijärjestyksen avartaminen siten, että ihmiset ja organisaatiot voisivat oikeuttaa taloudellista toimintaansa nykyistä monipuolisemmin perustein.

Väitöstiedote:

KTM Heidi Hirston talouselämän viestinnän aineeseen kuuluva väitöskirja ”Vastuutonta puhetta? Esseitä talouden merkityksellistämisestä” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tiistaina 14.12.2010.

Tutkimus tarkastelee talouden merkityksellistämistä erilaisissa institutionaalisissa konteksteissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on se, miten taloudelliseen toimintaan liitetään yhteiskunnallisen vastuun merkityksiä. Tutkimuksen esseissä analysoidaan, millaiset diskurssit jäsentävät sijoittamista, kuluttamista, yritysten yhteiskuntavastuuta ja taloustieteellistä tietoa mediassa, kansalaiskeskustelussa, markkinoilla ja politiikassa.

Vallitsevissa puhetavoissa yhteiskuntavastuu on yksilön valinta

Tutkimuksen mukaan taloudellista toimintaa ja yhteiskunnallista vastuuta merkityksellistetään suomalaisessa yhteiskunnassa ekonomistisen ja moralistisen diskurssin jännitteessä. Ekonomistinen diskurssi ohjaa ihmisiä ja organisaatioita arvioimaan toimintaansa tehokkuuden näkökulmasta, kun taas moralistinen diskurssi velvoittaa toimijat vaatimaan ja tarjoamaan reiluja tai vastuullisia tuotteita ja palveluja. Tutkimuksen keskeinen väite on, että molemmat diskurssit paikantavat yhteiskunnallisen vastuun yksilötoimijoiden valintoihin ja korostavat vastuun ottamisen vapaaehtoisuutta.
Vakiintuneet merkityksellistämisen käytännöt ylläpitävät ekonomistisia merkityksiä
Tutkimus lisää tietoa taloudesta hegemonisena diskurssina täsmentämällä, millaisissa sosiaalisissa käytännöissä ekonomistisia merkityksiä taloudesta tuotetaan ja haastetaan. Esimerkiksi tiedotusvälineiden pörssiuutiset ylläpitävät käsityksiä sijoittamisesta yksilöllisenä varallisuuden hallintana. Sen sijaan Internetin keskustelufoorumeilla sijoittamisen käytännöt moralisoidaan ja politisoidaan. Tutkimus kiinnittää huomiota myös taloustieteellisen tiedon käyttöön politiikassa osoittamalla, miten taloustieteellinen analyysi muuttuu viestintäkäytännöissä faktuaaliseksi yleistiedoksi. Samalla poliittinen päätös pelkistyy järkeilemällä tai laskemalla ratkaistavaksi kysymykseksi.

Taloudesta pitäisi kiistellä

Hirston mukaan ihmisten ja organisaatioiden tulisi pystyä oikeuttamaan taloudellista toimintaansa huomattavasti nykyistä monipuolisemmin perustein ja irtautumaan taloudellista toimintaa voimakkaasti ehdollistavista tehokkuuden ja rationaalisuuden vaatimuksista. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että jos halutaan lisätä vastuullisten valintojen mahdollisuuksia markkinoilla ja yhteiskunnassa, on tärkeää kiinnittää huomiota taloudellisen toiminnan kulttuurisiin mahdollisuusehtoihin ja edistää jatkuvaa kiistakamppailua talouden merkityksistä. Hirsto kehottaa erityisesti tiedotusvälineitä ja tieteentekijöitä ottamaan vastuuta uudenlaisten talouden ja yhteiskunnan merkitysmaisemien luomisesta.

Vastaväittäjät:

Pietikäinen, Sari
professori
Jyväskylän yliopisto, Suomi

Katila, Saija
dosentti
Helsingin yliopisto, Suomi

Kustos:

Moisander, Johanna
professori

Aaltodoc:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11552

» Listaa kaikki Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Hae väitöskirjoja