Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat

Tekijä:

Kostiander, Leena.

Otsikko:

Essays on political corporate governance and governance reforms : consequences from sociological perspectives

Julkaistu:

[Helsinki] : Aalto University, School of Economics, 2011

Ulkoasu:

198 s. : kuv. ; 25 cm.

Sarja:

Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 18/2011

Sarjan numero:

18/2011

Vuosi:

2011 Väitöspäivä: 2011-03-17

Aine:

Laskentatoimi

Laitos:

Rahoituksen laitos

Elektroninen väitöskirja:

» väitöskirja pdf-muodossa

[3030 KB]

Asiasanat:

corporate governance; development; incentives; johtajat; kannustaminen; kehitys; managers; palkkiot; remuneration

Kieli:

eng

Bibid:

574295

ISBN:

978-952-60-4054-7

Tiivistelmä (eng):

This doctoral dissertation seeks to understand the existing political remuneration governance arrangements in Finnish state-owned enterprises and study how the governance processes and their outcomes are influenced by interest group politics, and how interest group politics can impede governance reforms. It engages in the current debate on tightening corporate governance and the desire for political remuneration reforms: why are reforms designed and with what consequences? The dissertation consists of three essays. The first essay analyses the meaning of remuneration reform in Finnish state-owned enterprises (SOEs) and the outcomes that result. The second essay explores the remuneration consultant-client relationship, focusing on what consultant and clients actually do under strong political remuneration guidelines. The final essay, inspired by the findings of essays one and two, introduces a multitheoretical and cross-disciplinary sociological approach, a balanced framework with which to explore governance mechanisms of overlapping structures. The empirical analysis indicates that political experimentation with remuneration guidelines does not come without costs and may lead to inefficient governance. The guidelines may decrease management’s motivation to take risk and create shareholder value, put pressure on the board of directors to raise fixed salaries and bonuses, and legitimize the same bonus levels for all SOEs regardless of their size, thereby benefitting small companies. Furthermore, loopholes can be found in the guidelines that serve to encourage opportunistic behavior by management. The unintended consequences of this process extend into remuneration consultant-client relationships, as empirical evidence indicates that remuneration consultants are not independent and may serve management regardless of remuneration guidelines. The mechanism of the consultant market also play a significant role in the remuneration design process because the competition between consultancies influences the forms, levels, and structures of remuneration designs, thereby explaining ever-increasing levels of executive pay. In addition, the research questions the independence of CEO directors in remuneration committees because, as CEOs, they are possible former, current, and future clients of consultants, and therefore not necessarily independent in their decision-making. This research contributes to management accounting and corporate governance in at least three ways. First, it highlights the importance of human factors in political reforms, and shows that reforms are unable to protect against unintended consequences and opportunistic behavior. Second, the study provides important understanding of the ways routine practices can bypass rules as well as rich analysis of the types of consequences caused by forced change. Third, it provides a balanced sociological framework with which to explore the governance mechanisms of overlapping structures that neither under-socialize nor over-socialize human action.

Väitöstiedote:

KTM Leena Kostianderin laskentatoimen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Essays on Political Corporate Governance and Governance Reforms: Consequences from Sociological Perspectives” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa torstaina 17.3.2011. Väitöskirjan otsikko suomeksi on “Esseitä yritysten poliittisesta hallitsemisesta ja hallintouudistuksista: seuraukset sosiologian näkökulmasta”.

Kostiander tutkii väitöskirjassaan suomalaisten valtio-omisteisten yhtiöiden palkitsemisohjeistuksen merkitystä ja toimivuutta, sekä palkitsemiskonsulttien roolia palkitsemisprosessissa. Tutkimus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun ylimmän johdon palkitsemisen kohtuullistamisesta ja poliittisen palkitsemisohjeistuksen tarpeellisuudesta. Tutkimus tuo uudenlaisia näkökulmia palkitsemisprosessien poliittiseen hallintaan sekä avaa ainutlaatuisen haastatteluihin perustuvan aineiston kautta lukijalle mahdollisuuden ymmärtää intressiryhmäpolitiikan vaikutuksia ylimmän johdon palkitsemiseen ja palkitsemisprosesseihin.

Palkitsemisohjeistuksesta aiheutuu sekä hyötyjä että kustannuksia

Kostianderin mukaan poliittisen palkitsemisohjeistuksen tavoitteena on synnyttää äänestäjissä luottamusta siihen, että palkitsemisessa havaittuihin epäkohtiin puututaan. Yksityiskohtainen palkitsemisohjeistus kuitenkin vähentää yhtiön hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan valtaa, mikä voi johtaa hallituksen toimintakyvyn heikkenemiseen. Palkitsemisohjeistus suojaa poliitikkoja, mutta ei välttämättä paranna yritysten hallintokulttuuria. Palkitsemisjärjestelmien yhdenmukaistamiseen tähtäävä palkitsemisohjeistus voi vähentää ylimmän johdon halua ottaa riskejä ja luoda omistaja-arvoa, johtaa johdon peruspalkkojen ja bonusten kasvuun, kannustaa johtoa käyttämään palkitsemisohjeistusta hyväkseen palkitsemistasojaan nostaakseen, sekä vahvistaa ja perustelee samat bonustasot kaikille valtio-omisteisille yhtiöille koosta ja toimialasta riippumatta, nostaen pienten yhtiöiden palkitsemistasoja. Mikäli palkitsemisohjeistus ei aidosti tue omistaja-arvon kehittymistä, kärsivät poliittisesta palkitsemisohjeistuksesta niin vähemmistöomistajat kuin veronmaksajatkin.

Tutkimuksen mukaan konsulttien rooli ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmien rakentamisessa on merkittävä. Palkitsemiskonsultit eivät ole riippumattomia, ja voivat toimia yritysjohdon intressissä palkitsemisohjeistuksesta huolimatta. Palkitsemisen kaikkia osa-alueita voidaan vertailuaineiston ohella käyttää luovasti palkitsemisohjeistuksen kiertämiseen, mikä voi johtaa palkitsemistason nousuun. Yritysjohdon palkitsemisen jatkuvaa kasvua voidaan selittää osin myös konsulttiyritysten välisellä kilpailulla. Suomessa vahvasti yhden konsulttiyrityksen ympärille keskittynyt palkitsemiskonsultointi näyttää johtavan tilanteeseen, jossa kilpailijoiden on erottuakseen tarjottava kilpailukykyisempiä palkitsemisjärjestelmiä kuin mihin markkinoita hallitseva konsulttiyritys pystyy. Kilpailukykyisen palkitsemisjärjestelmän tuottaminen voi aika ajoin johtaa ylilyönteihin ja poliittisesti kohtuuttomina pidettyihin palkitsemisjärjestelmiin.

Huomio sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin

Kostianderin mukaan yritysjohdon, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja hallitusten jäsenten sosiaalisten suhteiden ja verkostojen tunnistaminen on tärkeää poliittisia palkitsemisohjeistuksia laadittaessa. Mikäli sosiaalisten suhteiden ja verkostojen merkitystä ei palkitsemisohjeistusta laadittaessa oteta huomioon, eivät palkitsemisohjeistuksen poliittiset uudistukset, kuten optiokielto, välttämättä toimi odotetusti. Tällöin kansainvälisesti noudatettava yleistason sääntely palkitsemisessa on parempi vaihtoehto kuin yksityiskohtainen poliittinen ohjeistus, jonka taloudellisia vaikutuksia ei politiikan keinoin pystytä hallitsemaan.

Vastaväittäjät:

Granlund, Markus
professori
Turun kauppakorkeakoulu, Suomi

Kustos:

Ikäheimo, Seppo
professori

Aaltodoc:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11078

» Listaa kaikki Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Hae väitöskirjoja