Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta
Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja
pdf-tiedostot löytyvät nyt
Aaltodoc-julkaisuarkistosta
eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat
Tekijä: | Lehtinen, Marjukka. | ||
Otsikko: | Episteemisen auktoriteetin ja yhteisen ymmärryksen konstruointi kokouskeskustelussa : fokuksessa -hAn-lausumat | ||
Julkaistu: | [Helsinki] : Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, viestinnän laitos, 2012 | ||
Ulkoasu: | v, 252 s. : kuv. ; 25 cm. | ||
Sarja: | Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 27/2012 | ||
Sarjan numero: | 27/2012 | ||
Vuosi: | 2012 Väitöspäivä: 2012-03-30 | ||
Aine: | Talouselämän viestintä | ||
Laitos: | Viestinnän laitos | ||
Elektroninen väitöskirja: | » väitöskirja pdf-muodossa [853 KB] | ||
Asiasanat: | communication; discussion; keskustelu; kielitiede; kokoukset; linguistics; meetings; viestintä | ||
Kieli: | fin | ||
Bibid: | 608323 | ||
ISBN: | 978-952-60-4543-6 | ||
Tiivistelmä (eng): | Company-internal meetings constitute an institutionally organised situation where participants fulfil their institutional roles and the institutional goal of the situation and make sense of the organisation’s strategy and its impact on the working environment. Meetings are held in verbal interaction with other meeting participants, and this is why linguistic utterances and rhetoric skills have recently attracted increasing attention within the study of meeting practices and micro-level strategy practices. This study shows that a systematic linguistic analysis can give new insight into the interactional practices of a working community.
The study examines how language is used as a resource of interactional practices in companyinternal meetings. The study is positioned in conversation analytic research on meetings and in the research of micro-level strategy practices, and it approaches meetings as structurally organised episodes. The methodological framework of the study consists of ethnomethodological conversation analysis and interactional linguistics. As an analytical tool, the study uses utterances marked with the Finnish clitic particle -hAn, a morpheme that bears a number of connotations, one of them marking information as self-evident. The empirical data consists of three separate company-internal meetings held in Finnish, two of which are subject to thorough analysis and the third of which is serving as support data. The meetings are typical operative meetings, which also address strategic issues. The data format consists of audio tapes and their transcripts. The study contributes to research on meetings by adding to knowledge of how participants present informings and assessments as self-evident or mutually shared in meeting conversation. The participants show during the meeting what they are assumed to know, whether or not such knowledge is mutually shared or self-evident or mutually shared as of the moment when the knowing participant shares such knowledge. The participants also show who is entitled to assess the relevant topic under discussion and how the topic relates to other activities of the organisation. In addition, the study increases knowledge of micro-level strategy practices by showing that, in connection with informings and assessments, supervisors and operative employees construct mutual knowledge-based authority relationships and negotiate on shared understanding linguistically during the course of the meeting by using utterances containing the clitic particle -hAn. The analysis shows that operative employees reflect their own activities against other organizational activities. In this way, the results of the micro-level analysis of the data also add to the knowledge of meso-level strategy practices of ordinary department meetings and make visible that strategic agency and sensemaking occur everywhere in the organisation. | ||
Tiivistelmä (fin): | Yrityksen sisäiset kokoukset muodostavat institutionaalisesti järjestäytyneen tilanteen, jossa osallistujat toteuttavat institutionaalisia roolejaan ja tilanteen institutionaalista tavoitetta sekä merkityksellistävät organisaation strategiaa ja sen vaikutuksia työympäristöön verbaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kokousosallistujien kanssa. Kielelliset ilmaisut ja retoriset taidot ovatkin viime aikoina olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena kokouskäytäntojen ja mikrotason strategiakäytäntöjen tutkimuksen piirissä. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että systemaattinen lingvistinen analyysi voi avata uusia näkökulmia työyhteisön vuorovaikutuskäytäntöihin.
Tutkimuksessa selvitetään, miten kieltä käytetään vuorovaikutuskäytäntöjen resurssina yrityksen sisäisessä kokouksessa. Tutkimus asemoituu keskustelunanalyyttiseen kokoustutkimukseen ja mikrotason strategiakäytäntöjen tutkimukseen, ja siinä tarkastellaan kokouksia rakenteellisesti järjestäytyneinä episodeina. Metodologisena viitekehyksenä on etnometodologinen keskustelunanalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. Tutkimuksen analyyttisena työkaluna käytetään lausumia, jotka on merkitty suomen liitepartikkelilla -hAn. Tällä morfeemilla voi olla useita eri merkityksiä, joista yksi on tiedon merkitseminen itsestään selväksi. Aineisto koostuu kolmesta erillisestä suomenkielisestä yrityksen sisäisestä kokouksesta, joista kaksi on perusteellisen analyysin kohteena ja kolmatta käytetään tukiaineistona. Kokoukset ovat tyypillisiä operationaalisia kokouksia, joissa käsitellään myös strategisia kysymyksiä. Aineistoformaatti koostuu ääninauhoitteista ja niiden litteraateista. Tutkimus kontribuoi kokoustutkimukseen lisäämällä ymmärrystä siitä, miten osallistujat esittävät kokouskeskustelussa tiedonantoja ja kannanottoja itsestään selvinä tai yhteisesti jaettuina. Osallistujat osoittavat kokouksen aikana, mitä heidän oletetaan tietävän, että puheena oleva tieto on joko yhteisesti jaettua tai itsestään selvää tai yhteisesti jaettua siitä hetkestä lukien, kun tietävä osapuoli tekee sen yhteiseksi. Lisäksi osallistujat osoittavat, kenellä on oikeus arvioida puheena olevaa asiaa ja miten asia liittyy organisaation muuhun toimintaan. Tutkimus lisää tietämystä myös mikrotason strategiakäytänteistä osoittamalla, että esimiehet ja operatiiviset työntekijät rakentavat kielellisesti -hAn-lausumien avulla tietoon perustuvia keskinäisiä auktoriteettisuhteita ja neuvottelevat yhteisestä ymmärryksestä kokouksen kuluessa. Analyysi osoittaa, että operatiiviset työntekijät reflektoivat omaa toimintaansa organisaation muuhun toimintaan nähden. Tätä kautta analyysin tulokset lisäävät tietämystä myös tavallisissa osastokokouksissa harjoitettavista mesotason strategiakäytänteistä ja tekevät näkyväksi, että strategista toimijuutta ja strategian merkityksellistämistä esiintyy kaikkialla organisaatiossa. | ||
Väitöstiedote: |
| ||
Vastaväittäjät: | Laine, Pikka-Maaria dosentti Itä-Suomen yliopisto, Suomi
Lehtinen, Esa | ||
Kustos: | Moisander, Johanna professori | ||
Aaltodoc: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11554 |
» Listaa kaikki Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Hae väitöskirjoja