Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat

Tekijä:

Kohonen, Tenho.

Otsikko:

Tiedonsiirto ja -luonti metallialan osatoimittajien kansainvälistymisessä : lähtökohtina sosiaalinen pääoma ja oppimiskulttuuri

Julkaistu:

[Helsinki] : Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, 2012

Ulkoasu:

297 s. : kuv. ; 25 cm.

Sarja:

Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 34/2012

Sarjan numero:

34/2012

Vuosi:

2012 Väitöspäivä: 2012-05-11

Aine:

Kansainvälinen liiketoiminta

Laitos:

Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos

Elektroninen väitöskirja:

» väitöskirja pdf-muodossa

[1600 KB]

Asiasanat:

alihankinta; international companies; internationalization; kansainväliset yhtiöt; kansainvälistyminen; learning; metal industry; metalliteollisuus; oppiminen; oppiva organisaatio; organisaatio; organization; organizational learning; social capital; sosiaalinen pääoma; subcontracts

Kieli:

fin

Bibid:

608747

ISBN:

978-952-60-4560-3

Tiivistelmä (eng):

Among traditional small and medium-sized enterprises (SMEs) internationalisation – and especially knowledge transfer and creation – have been researched little. That’s why the main research question now is: how knowledge transfer and creation influence on the internationalisation of subcontractors in metal industry? The sub questions are: 1) how does a social capital influence on knowledge transfer and creation, 2) how does a learning culture influence on knowledge transfer and creation, and 3) what are the ways in the knowledge transfer and creation, and how they influence on the internationalisation process. The study is based on social capital and learning culture. They influence on knowledge transfer and creation.

The research method is a multiple case study (ten cases). The research was focused on three functions: production, product development and international marketing. The data was gathered through theme interviews, questionnaires and telephone/e-mail interviews. The research protocol was based on theoretical framework and thirteen working propositions. The results give strong support to seven working propositions.

It can be concluded that: 1)the more contacts the staff have abroad the more knowledge will be transferred to the company, 2) serial transfer is common among the teams of the internationalised companies, 3) far transfer is uncommon and it has only slight influence on knowledge creation, 4) both expert transfer to the company and 5) versatile exchange of knowledge with foreign customers have a clear influence on the internationalisation. Also, 6) the more versatile and planned the knowledge creation in its production and 7) the more customer oriented and planned the knowledge creation in its product development is, the more successfully a company will internationalise. Internationalisation was promoted also by a good learning culture, knowledge exchange between foreign purchasing and exporting, active knowledge creation in production and near transfer of knowledge between teams. The investment in international marketing is also used, if the company has clear strategy to internationalise on new markets. Finally, Finnish subcontractors clearly internationalise using the geographic/cultural but not the operations stage model or the fast internationalisation pattern.

A key finding is the identification of the subcontractors’ internationalisation strategies. The strategy is either to deepen their cooperation with customers (“relationship deepeners”) or to expand their markets and customer basis (“market expanders”). In both options the key functions of internationalisation are the development of products and production. Marketing is especially important to the market expanders.

Tiivistelmä (fin):

Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä varsinkin siihen liittyvää tiedonsiirtoa ja -luontia on tutkittu vähän. Siksi tutkimuksen pääkysymys on, miten tiedonsiirto ja -luonti vaikuttavat metallialan osatoimittajien kansainvälistymiseen? Alakysymykset ovat: 1) miten sosiaalinen pääoma vaikuttaa kansainvälistymisessä tarvittavan tiedon siirtoon ja luontiin, 2) miten yrityksen oppimiskulttuuri vaikuttaa kansainvälistymisessä tarvittavan tiedon siirtoon ja luontiin, ja 3) mitkä ovat tiedonsiirron ja -luonnin tavat sekä miten ne vaikuttavat kansainvälistymiseen? Sosiaalista pääomaa ja oppimiskulttuuria tutkitaan tiedonsiirron ja -luonnin lähtökohtina.

Menetelmänä on monitapaustutkimus, jossa on 10 case-yritystä. Tutkittaviksi toiminnoiksi rajattiin tuotanto, tuotekehitys ja kansainvälinen markkinointi. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, kyselylomakkeella ja puhelin/sähköpostihaastattelulla. Keruu pohjautui teoreettiseen viitekehykseen ja siitä johdettuihin 13 esioletukseen.

Tulokset antavat vahvan tuen seitsemälle esioletukselle, joista tehtiin johtopäätöksiä. Ensiksi, ulkomaisten kontaktien kasvaessa sosiaalinen pääoma ja tiedonsiirto yritykseen lisääntyvät. Toiseksi, tiedonsiirtotavoista sarjasiirto on yleistä kansainvälistyneiden yritysten tiimiorganisaatioissa. Kolmanneksi, kaukosiirto on harvinaista ja sen vaikutus kansainvälistymiseen vähäistä. Neljänneksi, monipuolinen asiantuntijatiedon siirto ja viidenneksi tiedonsiirto ulkomaisten asiakkaiden kanssa vaikuttavat selkeästi kansainvälistymiseen. Osatoimittaja kansainvälistyy sitä paremmin (kuudenneksi), mitä monipuolisempaa ja suunnitelmallisempaa tuotannon tiedonluonti sekä (seitsemänneksi), mitä asiakaslähtöisempää ja suunnitelmallisempaa tuotekehitys ovat. Myös hyvä oppimiskulttuuri, ulkomaisten hankintojen ja viennin välinen kokemusten vaihto sekä tiedonsiirto yrityksen eri tiimien kesken vaikuttavat positiivisesti. Panostus markkinointiin edistää kansainvälistymistä, jos yrityksellä on strategia edetä uusille markkinoille. Suomalaiset metallialan osatoimittajat kansainvälistyvät maantieteellisen/kulttuurillisen vaihemallin eivätkä operaatiomuotojen tai nopean kansainvälistymisen mukaan.

Keskeinen löydös on osatoimittajien kansainvälistymisstrategia. Se on joko yhteistyönsyventäminen (= keskitytään jopa vain yhteen ulkomaiseen asiakkaaseen) tai markkinoidenlaajentaminen (= haetaan jatkuvasti uusia asiakkaita entistä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta). Kuuluupa yritys kumpaan tahansa, tuotteiden ja tuotannon kehittäminen ovat keskeisellä sijalla. Markkinoidenlaajentajat panostavat koko ajan myös kansainväliseen markkinointiin.

Väitöstiedote:

Tehokkaat tiedonsiirto ja -luonti edistävät pkt-yritysten kansainvälistymistä

Tenho Kohosen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä tutkimus yhdistää oppimiskulttuurin yrityksen sisäiseen tiedonsiirtoon. Lisäksi tutkimuksessa yhdistetään sosiaalinen pääoma ulkoiseen tiedonsiirtoon. Tulosten mukaan hyvä oppimiskulttuuri parantaa sisäistä tiedonsiirtoa ja runsas sosiaalinen pääoma ulkoista tiedonsiirtoa.

Sisäisessä tiedonsiirrossa tietoa siirtyy yrityksessä eri toimijoiden kesken. Ulkoisessa tiedonsiirrossa tietoa siirtyy yritykseen sen ulkopuolelta, esimerkiksi asiakkailta tai muista yrityksistä.

Pienissä ja keskisuurissa teollisuusyrityksissä (pkt-yritykset) panostukset tiedonsiirtoon ja -luontiin edistävät yritysten kansainvälistymistä. Tiedonsiirto ja -luonti ovat avainasemassa erityisesti kansainvälistymisen tärkeimmissä toiminnoissa eli tuotannossa, tuotekehityksessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa.

Tiedonluonti alkaa ideasta. Tämän jälkeen ideasta muodostetaan käsitys, joka hyväksytään yleisesti. Lopuksi uusi tieto otetaan käyttöön, esimerkiksi sitä sovelletaan yrityksen tuotannossa.

Tutkimuksessa paneudutaan pkt-yrityksiin, jotka valmistavat komponentteja ulkomaisille lopputuotteiden valmistajille. Tutkimus tuo uutta tietoa niin tiedonsiirtoon ja -luontiin kuin pkt-yritysten kansainvälistymiseen. Esimerkiksi suurissa yrityksissä kehitetty tiedonluonnin teoria on liian monivaiheinen pkt-yrityksiin. Pkt-yrityksiin soveltuu usein yksinkertaisempi malli. Esimerkiksi päälliköllä on uusi näkemys, hän ”myy” sen toisille ja se toteutetaan käytännössä.

Oppimiskulttuuri ja sosiaalinen pääoma parantavat tiedonsiirtoa

Kohosen tutkimuksen mukaan sisäisessä tiedonsiirrossa keskeisintä on tuotantotiimien osaamisen kehittäminen, jotta tuotanto tehostuu ja tuotteiden laatu paranee. Tiimien välinen tiedonsiirto tuotannon eri vaiheissa on niin ikään tärkeä, koska se nostaa koko tuotantoketjun tuottavuutta. Sisäistä tiedonsiirtoa edistää oppimiskulttuuri, jossa jokainen on valmis tekemään parhaansa.

Ulkoisessa tiedonsiirrossa hyödynnetään niin asiakkaiden kuin eri organisaatioiden tietoa, joka voi liittyä eri toimintoihin. Yrityksen tehdessä uusia linjauksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ulkopuolisten hallituksen jäsenten osaamista. Henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvalla sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys siirrettäessä tietoa yritykseen sen ulkopuolelta.

Tutkimuksen keskeinen löydös oli yritysten kansainvälistymiseen liittyvien linjausten vaikutus tiedonsiirtoon ja -luontiin. ”Yhteistyönsyventäjä” keskittyy vain muutamaan ulkomaiseen asiakkaaseen läheisessä maassa. Tällöin kontakteissa on monia erilaisia osaajia, joiden kesken voi syntyä monipuolista uutta tietoa. ”Markkinoidenlaajentaja” taas hakeutuu koko ajan uusiin kohdemaihin joko vain Euroopassa tai muissakin maanosissa. Markkinoidenlaajentajan tiedonsiirto ja -luonti perustuu kontakteihin useiden uusien ja entistä haastavampien asiakkaiden kanssa.

Vastaväittäjät:

Uusitalo, Olavi
professori
Tampereen teknillinen yliopisto, Suomi

Kustos:

Piekkari, Rebecca
professori

Aaltodoc:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11556

» Listaa kaikki Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Hae väitöskirjoja