Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Obstbaum, Meri 
Otsikko:Essays on labour market frictions and fiscal policy
Julkaistu:Espoo : Aalto University, 2012.
Ulkoasu:215 s.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 105/2012
Sarjan numero:105/2012
Vuosi:2012  Väitöspäivä: 2012-09-07
Aine:Taloustiede
Laitos:Taloustieteen laitos
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1471 KB]
Asiasanat:finanssipolitiikka; fiscal policy; labour market; työmarkkinat
Kieli:eng
Bibid:614696
ISBN:978-952-60-4735-5
Tiivistelmä (eng):This thesis analyzes labour market fluctuations and fiscal policy from the perspective of a small monetary union member state, namely Finland.

The first essay identifies how frictions in the labour market shape the responses of the economy to government spending shocks. The nature of offsetting fiscal measures is found to be critical for the effects of fiscal stimulus, due to the different effects of different tax instruments on the labour market. Shifting the debt-stabilizing burden towards distortionary labour taxes has detrimental effects on the labour market outcome and on general economic performance in a flexible wage regime. The results indicate that wage rigidity increases the effectiveness of fiscal policy in the short term but leads to a worse longer term development including unemployment above steady state levels. The analysis suggests that a closer look at the functioning of labour markets may help to identify fiscal policy transmission channels not captured by the standard New Keynesian model.

The second essay investigates the unemployment volatility puzzle in Finland. The ability of the New Keynesian DSGE model with labour market frictions to reproduce key volatilities found in Finnish business cycle data is explored. We offer some plausible explanations of the "Shimer puzzle" for the Finnish case. Specific emphasis is put on modelling the wage bargaining framework as well as the cyclical behaviour of distortionary labour taxes. Wage rigidity is found to be a promising candidate for explaining Finnish labour market volatilities in the period 1994-2010. The much higher volatilities of the period 1981-1993 are also discussed. We find that most of the specific features that characterised the Finnish economy in that period, including during the exceptionally deep recession of the early 1990's, are such that they increase the magnitude of labour market fluctuations in the model economy.

The third essay is a first attempt to estimate a DSGE model with labour market frictions and wage rigidity for the Finnish economy. The contribution is twofold. First, estimates of nominal rigidities and wage indexation that are well in line with the existing literature are obtained, and they give an economically plausible picture of the Finnish economy. Wage rigidity is found to be empirically relevant for the business cycle. A detailed assessment of the degree of wage rigidity and indexation in different model specifications is provided. Second, the estimation approach sheds more light on the magnitude and effects of labour market shocks. Labour market shocks are found to importantly drive fluctuations of labour market variables but they also account for a non-trivial share of output fluctuations.
Väitöstiedote:
Finanssipoliittisen elvytyksen teho riippuu julkisten menojen rahoitusvaihtoehdoista

Julkisten menojen rahoitusvaihtoehdoilla on suuri merkitys finanssipoliittisen elvytyksen vaikutuksiin, koska eri verot vaikuttavat työmarkkinoiden toimintaan eri tavoilla.

Finanssi- tai muun politiikan taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi on olennaista, että analyysimalli huomioi kyseisen maan kannalta tärkeimmät vaikutuskanavat. Eri maissa ja olosuhteissa saman politiikan vaikutukset voivat olla erisuuruisia tai jopa erisuuntaisia.
Tämä käy ilmi KTM Meri Obstbaumin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta. Obstbaum kehitti väitöskirjassaan makrotaloudellisen mallin, jolla voidaan analysoida finanssipolitiikan vaikutuksia pienessä rahaliiton jäsenvaltiossa kuten Suomessa.

Väitös on ajankohtainen useiden eurooppalaisten valtioiden turvauduttua mittavaan finanssipoliittiseen elvytykseen jotta finanssikriisin negatiiviset vaikutukset reaalitalouteen voitaisiin torjua. Viime vuosina huomio on kiinnittynyt siihen, kuinka näin kertyneistä suurista velkataakoista päästäisiin eroon.

Verovaroin rahoitettu julkisten menojen lisäys saattaa kasvattaa työttömyyttä

Tulosten mukaan jos julkinen velka vakautetaan kiristämällä työtulojen verotusta, yksityinen kulutus pienenee ja työttömyys kasvaa. Jos palkat ovat jäykkiä sopeutumaan, finanssipoliittinen elvytys voi vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä tehokkaalta, mutta pidemmän ajan kuluessa se kuitenkin haittaa kokonaistaloutta.

Aiemmista tutkimuksista poiketen Obstbaumin väitöskirja keskittyy finanssipolitiikan, verotuksen ja työmarkkinoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus hyödyntää makroteorian merkittävimpiä viimeaikaisia edistysaskeleita, eli työttömyyden teorian ja jäykän palkanmuodostuksen liittämistä yleiseen talouden kehikkoon. Tämän ansiosta finanssipolitiikan vaikutuksia voidaan selittää työmarkkinoiden toiminnan kautta tavalla, jota ei ole voitu eritellä perusmallien avulla.

Finanssipolitiikan hyödyt voivat jäädä lyhytaikaisiksi

Tulokset vahvistavat yleistä käsitystä, että rahaliiton jäsenyys muuttaa olennaisella tavalla talouden toimintamekanismeja. Esimerkiksi finanssipolitiikka on pienelle rahaliiton jäsenmaalle lyhyellä aikavälillä tehokkaampaa, koska politiikan aiheuttama hintatason nousu ei kiristä yhteistä rahapolitiikkaa.

Obstbaum arvioi lisäksi Suomen talouden sopeutumista määrääviä parametreja. Tulosten mukaan palkkojen jäykkyys on olennainen piirre Suomen suhdannevaihtelujen kuvaamisessa. Lisäksi työmarkkinoiden häiriöt, kuten odottamattomat muutokset palkkaneuvotteluissa, työpaikkojen varmuudessa tai rekrytoimisprosesseissa, selittävät paitsi työllisyyden myös tuotannon suhdannevaihtelua.

Koska Obstbaumin laskentamalli kuvaa Suomen talouden toimintaa, sitä voidaan käyttää laajasti myös muunlaisten politiikkojen arviointiin.
Vastaväittäjät:Vilmunen, Jouko
VTT
Suomen Pankki, Suomi

Kustos:Haaparanta, Pertti
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11561