Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Luukkainen, Pertti 
Otsikko:Strateginen ryhmä toimiala-analyysin osana : empiirinen tutkimus Suomen kasvihuonetoimialalta
Julkaistu:Espoo : Aalto University, 2012.
Ulkoasu:240 s.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 130/2012
Sarjan numero:130/2012
Vuosi:2012  Väitöspäivä: 2012-11-09
Aine:Yrittäjyys ja pienyritysten johtaminen
Laitos:Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [5652 KB]
Asiasanat:environmental economics; groups; horticulture; processes; production; prosessit; puutarhatalous; ryhmät; strategia; strategy; tuotanto; ympäristötalous
Kieli:fin
Bibid:625541
ISBN:978-952-60-4816-1
Tiivistelmä (eng):This study focuses on the SME strategy formation process in which the industry analysis plays an important role. Strategy formation in the SME sector is stepwise, at first analyzing and positioning, then causalities investigating and at last an innovative and creative process. Identifying and exploiting the strategic groups is an essential part of this process.

The strategic group is a homogenous set of companies, which follow the same kind of strategy. In this study strategic groups are used to identify the key elements, which are the most important for the economic performance of a firm in the industry. The production function is used to identify the most important strategic inputs in the production process.

The empirical data was collected from the Finnish greenhouse industry, which has been under strong structural change during last fifteen years. The data includes 121 Finnish greenhouse company’s profit and loss accounts and balance sheets during 11 years. The data sample consists of 1012 financial statements with demographic background data and the collected sample represents big companies in the industry, which covers about 23 percent of the Finnish greenhouse area.

The result shows that the average ROI (Return on Investment) declined between 1998 – 2008 from 23% to 7%. On the grounds of production function two strategic groups were identified and the difference between groups in ROI was 6,5 percentage points (p<0,01). Inside groups, significant difference in ROI was not found and they were homogenous in relation to performance.

The group with less intensive input level in relation to the production unit (m2) succeeded better and the input level of capital, labor and materials was about one third of the input level of more intensive group. In spite of declining performance, companies in the industry did not change their strategy essentially, but the group structure stayed relatively stable during the whole research period.

In this study the systematic strategy process model was developed for SMEs on the strength of industry analysis, two strategic groups were identified from the Finnish greenhouse sector and different strategy scenarios were discussed.

Using production function as a base for strategic variables, clear strategic groups were found in the greenhouse sector and the invocation of strategic group proved to be an essential part of the strategy process.
Tiivistelmä (fin):Tämä tutkimus käsittelee pk-yrityksen strategianmuodostusprosessia, jonka tärkeänä osana on toimiala-analyysi. Strategian muodostaminen on vaiheittain etenevä, aluksi analysoiva ja asemoiva, sitten syy-seuraussuhteita pohtiva ja lopuksi innovoiva ja luova prosessi. Strategisten ryhmien hyödyntäminen on toimiala-analyysin oleellinen osa.

Strateginen ryhmä on toimialan sisäisten, samantyyppistä strategiaa noudattavien yritysten joukko. Sitä käytetään tässä tutkimuksessa hyväksi tunnistettaessa toimialalta niitä strategisia tekijöitä, jotka ovat ratkaisevia yritysten menestymisen kannalta. Strategisten ryhmien tunnistamisessa käytetään hyväksi tuotantofunktiota, joka määrittelee yrityksen tuotantoprosessissa tarvittavien tuotantopanosten välisiä suhteita ja painoarvoja.

Tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu Suomen kasvihuonetoimialalta, joka on ollut voimakkaan rakennemuutoksen kohteena. Aineisto koostuu 121 osakeyhtiömuotoisen yrityksen tulosaineistosta 11 vuoden ajalta ja sisältää 1012 tilinpäätöstä tausta-aineistoineen. Se edustaa toimialan mittakaavassa suuria yrityksiä ja käsittää pinta-alaltaan noin 23 prosenttia Suomen kasvihuonepinta-alasta.

Vuodesta 1998 vuoteen 2008 koko aineiston yritysten keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto aleni noin 23 prosentista seitsemään prosenttiin. Kasvihuonetoimialalta tunnistettiin tuotantofunktion perusteella kaksi strategista ryhmää. Ryhmien välinen ero sijoitetun pääoman tuotossa oli 6,5 prosenttiyksikköä (p<0,01) ja ryhmien sisäisiä menestyseroja ei havaittu, joten ne olivat menestyksensä suhteen sisäisesti homogeenisia. Paremmin menestyi se strateginen ryhmä, jonka panostusaste tuotantoyksikköä (m2) kohti oli noin kolmannes huonommin menestyneen ryhmän panostuksesta. Huolimatta heikosta talouskehityksestä yritykset eivät muuttaneet oleellisesti strategiaansa tutkimusjakson aikana, vaan strategisten ryhmien kokoonpano säilyi vakaana koko tutkimusjakson ajan.

Toimiala-analyysin perusteella yrityksille hahmoteltiin prosessianalyysimalli strategian määrittelemiseksi, tunnistettiin tuotantofunktion avulla kaksi tuotantofunktioltaan erilaista strategista ryhmää Suomen kasvihuonetoimialalta ja hahmoteltiin erilaisia strategiaskenaarioita.

Tuotantofunktion avulla pystyttiin tunnistamaan tehokkaasti strategiset ryhmät kasvihuonetoimialalta ja ryhmien hyväksikäyttö osoittautui oleelliseksi strategiaprosessin osaksi.
Väitöstiedote:
Väittelijä kehitti mallin pk-yritysten strategiaprosessille

Strategiasuunnittelun aikajänne on lyhentynyt nopeasti ja se asettaa lisähaasteita erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Taloudellisessa ympäristössä tapahtuvien muutosten systemaattiseen seurantaan ja analysointiin on kiinnitetty liian vähän huomiota: strategiatyön tueksi tarvitaan uusia malleja ja työkaluja.
Tähän ongelmaan hakee vastauksia KTM, MMM Pertti Luukkaisen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöstutkimus. Luukkainen kehitti väitöskirjassaan systemaattisen neliportaisen mallin, jonka perusteella yritys voi määritellä strategiansa analysoimalla järjestelmällisesti liiketoimintaympäristöä ja omaa toimialaansa. Mallin avulla yritys voi lisäksi sovittaa strategiansa kilpailukykyiseksi omien vahvuuksiensa perusteella.

Aiemmista tutkimuksista poiketen toimiala-analyysissä keskeisessä asemassa olevien toimialan sisäisten strategisten ryhmien tunnistamiseen sovelletaan mikroteoreettista tuotantofunktiota. Funktion avulla kuvataan erilaisten tuotantopanosyhdistelmien ja tuotoksen välistä riippuvuutta. Tuotantopanosten hinta- ja käyttösuhteet ovat ratkaisevia, kun yritys pyrkii taloudellisesti mahdollisimman hyvään tulokseen omassa liiketoimintaympäristössään.

Suomen kasvihuonetoimiala empiirisen analyysin kohteena

Strategiaprosessimallia sovelletaan tutkimuksessa voimakkaassa rakennemuutoksessa olevaan kasvihuonetoimialaan. Alalla on panostettu vahvasti tuotantotekniikan parantamiseen, satotasojen nostamiseen sekä sitä kautta kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen.

Tulosten perusteella alan kannattavuus on kuitenkin huonontunut tasaisesti 11 vuoden tutkimusjakson aikana. Menestysmittarina käytetty sijoitetun pääoman tuotto on laskenut koko toimialalla keskimäärin 16 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen mukaan tämä johtuu voimistuneesta tuontikilpailusta ja samanaikaisesta tuotantokustannusten nopeasta kohoamisesta.

Tuotantopotentiaalin lisääntyminen on aiheuttanut ylituotantoa suppeilla kotimaisilla markkinoilla ja viennin kehittämiseksi ei ole suunnattu riittävästi voimavaroja. Pelkästään satotasojen nosto tuotantoteknologiaa parantamalla ei ole strategiana riittävä parantamaan alan kannattavuutta. Tuotantokustannukset, tuotantovolyymit ja markkinat on jatkossa saatava kohtaamaan toisensa paremmin.
Vastaväittäjät:Tahvonen, Risto
professori
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Suomi

Kustos:Lahti, Arto
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11563