Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Masalin, Leena 
Otsikko:Yhteisöllinen strateginen toimijuus : tapaustutkimus metsäteollisuusyrityksestä
Julkaistu:Helsinki : Aalto University, 2013
Ulkoasu:200 s.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 95/2013
Sarjan numero:95/2013
Vuosi:2013  Väitöspäivä: 2013-06-14
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Laitos:Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [5947 KB]
Asiasanat:communities; emotions; forest industry; international companies; johtaminen; kansainväliset yhtiöt; management; metsäteollisuus; organisaatio; organization; psychology; psykologia; strategia; strategy; tunteet; yhteisöt
Kieli:fin
Bibid:638480
ISBN:978-952-60-5201-4
Tiivistelmä (eng):This case study shows how a communal strategic agency is constructed in the flow of actions and interactions of strategic practitioners who participate in specific strategic practices in a specific business context. In the light of longitudinal qualitative data I illustrate the communal strategic agency through emotional, social and cognitive dimensions. Communal strategic agency can be characterized as the shared willpower of a specific group of individuals, driven by emotional energy and determined to action that will contribute to the success of the organization they work for.

The merger context alongside the events and the practices of an executive development program provided an integral part of the research data created through participative observations. Additional data was generated through reflective interviews with 73 program participants, members of the top management team and key executives. I proceeded in the analyses following a combination of grounded theory and narrative approach. The construct of an interaction ritual chain of micro-sociology and the concept of high quality connection of positive organizational scholarship offered elements for creating an analysis framework.

Communal strategic agency was constructed within the following episodic strategy practices of the case company: total quality management, executive development programs and organization-wide process of creating corporate values. The work-practices within these strategy practices, including dialogic workshops and strategic group work, offered a wealth of opportunities for face-to-face interaction creating high quality connections between individuals. Respect and trust were transmitted through these connections, bringing forth emotional energy which is integral in the construction of communal strategic agency.

Alongside verbal interaction, the rich non-verbal interaction between individuals generated emotional energy. The micro-mechanisms of interaction opened up or closed channels of communication between top management and key executives. Communal strategic agency propelled the forest industry tradition of leading top-down with investment decisions towards a more distributed mode of leadership, where initiatives also flow from bottom-up.

This study illuminates the importance of emotional energy in communal strategic agency. It contributes to the research of strategic agency by showing that reciprocal work practices play a crucial role in the construction of agency and that non-verbal interaction is a necessary stimulus for emotional energy. As a managerial implication the research indicates that through the construction of communal strategic agency people internalize strategy, commit to it and act on it. Managers should pay careful attention to the creation of forums and work practices for enabling the construction of communal strategic agency so that the success of the organization can be enhanced.
Tiivistelmä (fin):Tapaustutkimukseni metsäteollisuusyhtymästä tarkastelee yhteisöllistä strategista toimijuutta. Sitä voi luonnehtia tietyn ryhmän tahtotilaksi, jota kannattelee tunne-energia ja jolle on tunnusomaista määrätietoisuus toimia organisaationsa menestyksen puolesta. Kuvaan monivuotisten havaintojen valossa yhteisöllisen strategisen toimijuuden rakentumista. Analysoin tilannetekijöiden, strategisten toimijoiden sekä strategian käytäntöjen keskinäisvaikutuksia kuvaamani toimijuuden rakentumisessa. Erittelen yhteisöllisen strategisen toimijuuden ilmenemistä emotionaalisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ulottuvuuksien avulla.

Tarkastelin kahden toimijaryhmän, ylimmän johdon ja avainjohtajien välistä vuorovaikutusta johdon kehittämisohjelmien työkäytänteiden muodostaman prisman kautta. Etenin analyyseissani aineistolähtöisesti ja hyödynsin tulkintaresurssina mikrososiologista vuorovaikutuksen rituaaliketjun ideaa sekä positiivisen organisaatiotutkimuksen laatuyhteyden käsitettä.

Yhteisöllinen strateginen toimijuus rakentui kohdeorganisaation strategian käytännöissä: laatujohtamisessa, johdon kehittämisohjelmissa ja arvoprosessissa. Näiden työkäytänteet, kuten työpajatyöskentely ja ryhmätyönä toteutetut strategiaprojektit, tarjosivat runsaasti tilaisuuksia vuorovaikutukseen kasvotusten, jonka myötä toimijoiden välille syntyi laatuyhteyksiä. Niiden kautta välittynyt arvostus ja luottamus synnyttivät tunne-energiaa, jolla oli keskeinen merkitys yhteisöllisen strategisen toimijuuden rakentumisessa. Tunne-energiaa tuotti sanallisen vuorovaikutuksen ohella erityisesti monivivahteinen sanaton vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen mikromekanismit avasivat tai sulkivat ylimmän johdon ja avainjohtajien ryhmän välisiä vuorovaikutuskanavia. Yhteisöllisen strategisen toimijuuden myötä metsäteollisuusyhtymän johtaminen kehittyi perinteisesti ylhäältä alaspäin suuntautuvasta investointipäätöksillä ohjaamisesta kohti jaetumpaa johtamistapaa, jossa aloitteet etenivät myös alhaalta ylöspäin.

Tutkimukseni nostaa valokeilaan tunneulottuvuuden merkityksen yhteisöllisen strategisen toimijuuden rakentumisessa. Se täydentää aiempaa strategisen toimijuuden tutkimusta osoittamalla, että vastavuoroisilla työkäytänteillä on ratkaiseva merkitys toimijuuden rakentumisessa ja että työkäytänteiden sanaton vuorovaikutus on tärkeä tunneulottuvuuden virittäjä. Johtamistyön kannalta yhteisöllisen strategisen toimijuuden rakentuminen tarkoittaa, että ihmiset voivat yhdessä työskennellen sisäistää strategian, sitoutua siihen ja toimia sen mukaisesti. Siksi johtamisessa tulee tarkoin syventyä sellaisten vuorovaikutuksen foorumeiden ja työkäytänteiden luomiseen, jotka tuottavat yhteisöllistä strategista toimijuutta. Näin organisaation menestymisen mahdollisuudet voivat vauhdittua.
Väitöstiedote:
Tunne-energia on strategian tekemisen voimanlähde

Toteutuakseen strategia vaatii organisaation jäseniltä valtavasti yhdessä työstämistä. Strategia tehdään todeksi arjen käytännöissä, ja se on kaikkien jäsenten vastuulla. Ihmisten vuorovaikutuksessa kasvokkain syntyy tunne-energiaa, joka antaa voimaa strategian tekemiseen. Siksi ihminen täytyy palauttaa strategian tekemisen keskiöön.

KTM Leena Masalinin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöstutkimus pureutuu strategian tekemisen ytimeen. Se paneutuu kahden suuren metsäteollisuusyrityksen Storan ja Enson yhdistyessä toteutettuihin strategian käytäntöihin, kuten laatujohtamiseen, arvoprosessiin ja johdon kehittämisohjelmiin sekä niiden työskentelytapoihin. Tarkasteluaikana metsäteollisuuden perinteinen ohjaus ylhäältä alas muuntui kohti jaetumpaa johtamistapaa, jossa aloitteet liikkuvat myös alhaalta ylös.

Yhdessä tekeminen rakentaa strategiasta yhteisen

Masalinin tutkimus kuvaa yhteisöllistä strategista toimijuutta, ja sen taustalla vaikuttavaa tunne-energiaa, joka karttuu kohtaamisissa kasvokkain. Tunne-energiaa tuottavat sanattomalla vuorovaikutuksella välitetty arvostus ja luottamus. Avainasemassa ovat erilaiset yhdessä tekemisen tavat, jotka muovaavat ihmisiä ja joita ihmiset puolestaan muovaavat edelleen. Esimerkiksi laatujohtamisen itsearviointityöpajat, johdon strategiaprojektit ja vapaa sosiaalinen vuorovaikutus lähensivät ylimmän johdon ja avainjohtajien ajatteluprosesseja, rakensivat yhteisöllisyyttä ja tuottivat voimaannuttavaa tunne-energiaa.

Johtamisessa onkin kiinnitettävä tarkoin huomiota siihen, millaisia yhdessä tekemisen foorumeita ja työtapoja organisaatiossa luodaan. Työtapojen täytyy tarjota kasvotusten kohtaamisia, jolloin vuorovaikutus rakentaa yhteisöllistä strategista toimijuutta. Näin jokainen ihminen organisaatiossa voi sisäistää strategian, sitoutuu siihen ja noudattaa sitä.
Vastaväittäjät:Juuti, Pauli
professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Suomi

Kustos:Lilja, Kari
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11573