Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat

Tekijä:

Huovinen, Annamari

Otsikko:

Poliittinen kansalaisuus intersektionaalisena identiteettinä vaaliesitteissä

Julkaistu:

Helsinki : Aalto University, 2013

Ulkoasu:

236 s. : kuv.

Sarja:

Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, ISSN 1799-4934 ; 175/2013

Sarjan numero:

175/2013

Vuosi:

2013 Väitöspäivä: 2013-11-22

Aine:

Talouselämän viestintä

Laitos:

Viestinnän laitos

Elektroninen väitöskirja:

» väitöskirja pdf-muodossa

[19947 KB]

Asiasanat:

advertising; arts management; campaigning; communication; elections; identiteetti; identity; kampanjointi; kulttuurijohtaminen; mainonta; politics; politiikka; society; vaalit; viestintä; yhteiskunta

Kieli:

fin

Bibid:

648069

ISBN:

978-952-60-5405-6

Tiivistelmä (eng):

In recent years the Finnish political field has been in a state of flux. This research is interested in examining how these changes impact the formation of political citizenship. Political citizenship is understood as an intersectionally constructed identity and studied in the context of election advertising. According to intersectionality theory, identity is constructed situationally in the intersection of different cultural, discursive categories. The general purpose of the study is to take part in the discussion concerning the discursive conditions of possibility with which political citizenship is defined. Thus it is possible to picture the boundaries that shape the negotiation on what kind of values and attitudes our society is based, or on which we would like it to be based.

This research belongs to the field of media and cultural studies and takes part in the discussion on political citizenship. The empirical materials show how the public and private are mixed, and how they jointly determine the norms of a proper citizen. The research question is: Through what kind of categorizations of gender, family status, ethnic group, and age is political citizenship defined? Political citizenship is also approached from the view of gender research. The empirical materials consist of election advertising brochures from two elections: the European parliamentary elections in 2009 and the Finnish national parliamentary elections in 2011. The materials are organized and interpreted by using member categorization analysis and qualitative matrices.

The research contributes theoretically and methodologically to the discussion of the need to redefine political citizenship by showing how the changing and multifaceted concept of political citizenship can be better understood by intersectional analysis in the context of election advertising. At the same time, the research presents solutions to some analytical problems in intersectionality research. On the societal level, this work contributes to discussion on gendered politics and the state of the gender contract in society: how the possibilities to access public spaces are still different for women and men, and what kind of potential there is to expand these spaces.

This study shows that the themes that emerge in societal debates are linked to the formation of citizens' identities through membership in different cultural categories. The themes that arise from the private field, such as family status or ethnic group, justify the distinctions that are used to determine categories that define citizenship. Thus, belonging to or not conforming to particular categories determines which kinds of identities are possible. Furthermore, as new identities are sought, they are constrained by boundaries of the gender contract and acceptable forms of portraying national identity.

Väitöstiedote:

Suomalainen poliittinen kenttä on ollut viime vuodet muutostilassa. Tämä yhteiskunnallinen muutos näkyy poliittisessa kansalaisuudessa. Tässä tutkimuksessa poliittista kansalaisuutta tarkastellaan intersektionaalisesti rakentuneena identiteettinä vaalimainonnan kontekstissa. Intersektionaalisuusteorian mukaan identiteetti rakentuu tilanteisesti erilaisten kulttuuristen, diskursiivisten kategorioiden leikkauspisteessä. Tutkimuksen yleinen tarkoitus on ottaa osaa keskusteluun niistä diskursiivisista mahdollisuusehdoista, joilla poliittista kansalaisuutta määritellään ja joiden rajoja etsimällä neuvotellaan siitä, millaisille arvoille ja asenteille yhteiskuntamme perustuu tai toivoisimme sen perustuvan.

Tutkimus lukeutuu media- ja kulttuurintutkimuksen alaan ja ottaa osaa alalla käytyyn keskusteluun poliittisesta kansalaisuudesta. Tutkimusaineiston tarkastelu osoittaa, kuinka julkinen ja yksityinen sekoittuvat ja määrittävät yhdessä kunnollisen kansalaisen normeja. Työn tutkimuskysymys on, millaisten sukupuoleen, perheasemaan, etniseen ryhmään ja ikään liittyvien kategorisointien kautta poliittista kansalaisuutta määritellään. Poliittista kansalaisuutta lähestytään myös sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kaksien eri vaalien, vuoden 2009 europarlamenttivaalien ja vuoden 2011 eduskuntavaalien vaaliesitteistä. Aineiston järjestämisessä ja tulkinnassa on käytetty jäsenkategoria-analyysia ja laadullisia matriiseja.

Tutkimus kontribuoi teoreettisesti ja metodisesti keskusteluun poliittisen kansalaisuuden uudelleenmäärittelyn tarpeesta osoittamalla, kuinka muuttuvaa ja monitasoista poliittisen kansalaisuuden käsitettä voidaan ymmärtää paremmin intersektionaalisuusteorian avulla vaalimainonnan kontekstissa. Samalla tutkimus osoittaa ratkaisuja joihinkin intersektionaalisuustutkimuksen analyyttisiin ongelmiin. Yhteiskunnallisesti työ osallistuu keskusteluun politiikan sukupuolittuneisuudesta ja yhteiskunnan sukupuolisopimuksen tilasta: siitä millä tavoin naisille ja miehille avautuvat tilat julkisella kentällä ovat edelleen erilaiset, ja toisaalta mitä mahdollisuuksia näiden tilojen laajentumisessa näyttää avautuvan.

Työ osoittaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla olevat teemat ovat yhteydessä kansalaisten identiteettien muodostumiseen erilaisten kulttuuristen kategorioiden jäsenyyksien kautta. Yksityisen piiristä nousseet teemat kuten perheasema tai etninen ryhmä nousevat perusteluiksi eronteoille, joiden avulla muodostetaan kategorioita ja määritetään kansalaisuutta. Näihin kategorioihin kuuluminen ja niistä erottuminen rakentaa siten poliittisten kansalaisten identiteettejä ja määrittää sitä, millaiset identiteetit ovat mahdollisia. Poliittisen kentän muutostilassa poliittisen kansalaisuuden identiteeteissä korostuu sekä sukupuolisopimuksen että oikeanlaisen suomalaisuuden rajojen etsintä.

Vastaväittäjät:

Meriläinen, Susan
professori
Lapin yliopisto, Suomi

Kustos:

Moisander, Johanna
professori

Aaltodoc:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12946

» Listaa kaikki Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Hae väitöskirjoja