eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12639.pdf   koko: 2 MB (1757856)

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yhteistyötä, sen roolia ja vaikutuksia kuntien infrastruktuuripalveluiden järjestämisessä. Kuntien infrastruktuuripalvelut ylläpitävät yhteiskunnan fyysisiä perusrakenteita ja luovat pohjan koko yhteiskunnan toiminnalle. Kuntien välisestä yhteistyöstä on muodostunut merkittävä tapa organisoida kunnallis- ja infrastruktuuripalveluja. Se on tarjonnut kunnille mahdollisuuden hyödyntää palvelujen mittakaavaetuja ja koordinoida palvelutuotantoa seudullisesti.

Tutkielmassa selvitetään, millä tavoin yhteistyö voi parantaa palvelutarjonnan tehokkuutta, millainen keino se on infrastruktuuripalvelujen järjestämistapana ja milloin yhteistyö koetaan kannattavana kuntien infrastruktuuripalveluissa.

Tutkimuksen toteutustapa, menetelmät ja aineistot

Tutkimuksessa kuntien välistä yhteistyötä tutkitaan kirjallisuusosion ja empiirisen tapaustutkimuksen avulla. Kirjallisuusosiossa kunnallispalvelujen tarjontaa tarkastellaan taloustieteen ja poliittisen taloustieteen teorioiden avulla. Yhteistyötä arvioidaan verkostoteorian, transaktiokustannusteorian ja institutionaalisen yhteistoiminnan viitekehyksen kautta. Lisäksi osiossa esitellään tutkimuksia kunnallispalveluista, yhteistyön esiintymisestä ja yhteistyön vaikutuksista. Tapaustutkimuksessa analysoidaan kuntien yhteistyötä infrastruktuuripalveluissa Lahden ja Turun seuduilla. Tapaustutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, kirjallisuudesta, artikkeleista, kuntien dokumenteista ja muusta materiaalista.

Tutkimuksen tulokset

Kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaiden ratkaisujen toteuttamisen palvelukohtaisesti. Kunnallispalvelujen tehokkuuden kasvattaminen yhteistyön avulla liittyy kiinteästi sen vaikutuksiin neljällä osa-alueella: palvelutuotannon yksikkökoossa, organisoinnissa, rahoitustavassa sekä kunnan tilivelvollisuudessa.

Monen infrastruktuuripalvelun kohdalla yhteistyö mahdollistaa palvelun järjestämisen lähempänä sen optimikokoa. Yhteistyö nähdään kannattavana erityisesti palveluissa, joissa toimintaa määrittelee lainsäädäntö, joissa esiintyy selkeitä mittakaavaetuja, joiden kulut katetaan käyttäjämaksuilla ja joiden tuotannossa kuntarajat haittaavat toimintaa.

Kaupunkiseuduilla yhteistyön merkittävimpänä haasteena ovat kuntien väliset kokoerot. Yhteistyön suurimmaksi haittapuoleksi nousee markkinaehtoisten yhteistyömallien yleistymiseen linkittyvä kuntien heikentynyt kyky kontrolloida palvelutuotantoa ja taloutta.