eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata yrityssaneerausmenettelyä vaihtoehtoisena maksukyvyttömyysmenettelynä ja erityisesti selvittää niitä lakisääteisiä ja käytännön edellytyksiä, jotka vaikuttavat saneerauksen onnistumiseen. Maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen onnistuneessa rehabilitaatiomenettelyssä vältetään vakavia epäkohtia verrattuna liiketoiminnan pääsääntöisesti päättävään konkurssiin. Oikeaan maksukyvyttömyysmenettelyyn ohjautumisen ongelma on kuitenkin huolestuttava, sillä vain noin puolet saneerauksista onnistuu.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityssaneerauksen onnistumiseen voidaan vaikuttaa jo ennen menettelyn alkamista, kuin myös menettelyn ja saneerausohjelman toteuttamisen aikana. Lakisääteisten edellytysten ja esteiden tarkastelu on välttämätöntä, mutta näiden huomioonotto on vasta vähimmäisedellytys saneerausmenettelylle ja sen jatkumiselle. Tietyt yritykseen ja sen liiketoimintaan liittyvät taustatekijät voivat olla merkityksellisiä onnistumistodennäköisyyden kannalta. Toisaalta itse menettelyssä tehdyillä ratkaisuilla, osapuolten aktiivisuudella, asianmukaisella selvittämisellä sekä saneerauskeinojen valinnalla on suuri merkitys. Saneerauksen suunnittelussa voidaan käyttää hyväksi kehitettyjä epäonnistumista ennakoivia ennustemalleja, joiden avulla saadaan arvio onnistumisesta ja osataan kiinnittää huomiota mahdollisiin ongelmakohtiin. Yrityssaneerauslaki sisältää rakenteellisia heikkouksia, joista yksi onnistumisen kannalta merkittävin on lain vähäiset kannustimet hakeutua riittävän ajoissa saneeraukseen.

Tutkimus osoittaa, että yrityssaneerauksen positiivisista vaikutuksista huolimatta saneeraus ei missään nimessä ole ratkaisu kaikkiin maksukyvyttömyysongelmiin, vaan vapaaehtoisten järjestelyjen ja konkurssin asema on vahva.