eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tämä kontekstualistinen laadullinen tapaustutkimus kuvaa kustannuslaskennan standardointiprosessia monimutkaisessa julkishallinnollisessa organisaatiossa, valtionhallinnossa, sekä selvittää ja analysoi muutosprosessissa vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessa selvitetään, millaisessa kontekstissa ja millaisen prosessin kautta valtionhallinnon kustannuslaskennan kehittämisprojektissa mukana olevat toimijat päätyvät tiettyyn syntyvään lopputuotokseen kustannuslaskennan yhtenäistämiseksi sekä analysoidaan lopputuloksen muotoutumiseen vaikuttaneita tekijöitä ja lopputuloksesta seuraavaa toimintaa.

Tutkielman tuloksia peilataan valittuihin, lähinnä organisaatiotutkimukseen ja sosiologiaan perustaviin, laskentatoimen teoreettisiin näkökulmiin sekä aiemman tutkimuksen tuloksiin.

Seurattavassa kehittämisprojektissa oletettiin, että verkostomainen työryhmätyöskentely edistää toimijoiden sitoutumista kehitettäviin yhtenäisiin määrittelyihin ja malleihin. Kehittämistyötä tehtiin projektin alatyöryhmissä, jotka edustivat hallintovirasto-, tutkimuslaitos-, palvelukeskus- ja ministeriönäkökulmia kustannuslaskentaan.

Laskentatoimen vallitsevat säännöt ja rutiinit poikkesivat kirjanpitoyksiköiden kesken osin jyrkästikin toisistaan. Palvelukeskusmalliin ja keskitettyyn, integroituun talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään siirtyminen olivat olleet revolutionistisia muutoksia, jotka vaikuttivat myös kustannuslaskennan verkostomaisessa kehittämistyössä sen toimijoihin aiheuttaen epäselvyyttä laskentatoimen tehtäväjaoista, rooleista, vastuusta ja vallasta. Kehittämisprojekti toimi osaltaan sekä näiden jo päätettyjen revolutionististen muutosten että myös kustannuslaskennan standardoinnin pehmentäjänä aktiivisen inhimillisen toiminnan hyödyntämisen, vaiheittaisuuden ja iteroinnin kautta niin, että muutosprosessi voi toteutua osittain evolutionistisesti.

Projektissa annettiin tilaa muodollisten tavoitteiden lisäksi toimijoiden omille erilaisille tavoitteille, jolloin projektissa päädyttiin yleistäviin, mutta samalla sitouttaviin ja siten osaltaan ja ajallaan muutosta edistäviin linjauksiin ja mallinnuksiin. Todennettaessa sovittuja loogisia periaatteita vielä osittain kehitteillä olevaan tietojärjestelmään törmättiin kuitenkin siihen, että fyysisessä tietojärjestelmässä ei voitaisi toteuttaa ristiriitaisia tavoitteita samanaikaisesti. Laskentatoimen standardoinnin suunta ja voimakkuus vaativat johdon tahtotilan terävöittämistä, tietojärjestelmään kehitettävät ominaisuudet keskinäistä priorisointia ja kustannus-laskentajärjestelmän sovellusvalinta päätöstä siitä, tulisiko siitä saatavien raporttien palvella ensisijaisesti konsernitasoisia vai kirjanpitoyksikkötasoisia tarpeita.