eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13621.pdf   koko: 770 KB (787913)

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata onnistuneen yhteistoiminnan piirteitä ja edellytyksiä. Yhteistoiminnan julkinen mielikuva liittyy irtisanomisiin, vaikka yhteistoimintalainsäädännön henki ja tavoite on työpaikkaa yhdessä kehittämällä lisätä samanaikaisesti henkilöstön hyvinvointia ja liiketoiminnan tuloksia.

Teoria kuvaa yhteistoimintalainsäädännön luomia perusteita yhteistoiminnalle sekä havainnollistaa yhteistoimintaa yrityskulttuurin käsitteen avulla. Teoriassa esitellään sosiaalisen pääoman käsite, koska yhteistoiminta luo yritykselle sosiaalista pääomaa, joka voidaan nähdä investointina paremmille liiketoiminnan tuotoille.

Empiirisen tutkimuksen haastatteluaineistona toimivat Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen 50:n parhaan yrityksen listalle sijoittuneet yritykset. Haastatteluja tehtiin yhteensä 22. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja haastattelumenetelmänä käytettiin avointa teemahaastattelua. Aineiston analysoinnissa haastatteluaineistoa arvioitiin systemaattisesti aikaisempien tietojen ja taustateorioiden valossa ilmiön löytämiseksi ja jäsentämiseksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistunut yhteistoiminta on sisällä yrityksen kulttuurissa, jolloin sekä syvät oletukset että käytännön toiminta rakentavat yhteistoiminnallisuutta. Onnistunut yhteistoiminta yli lainsäädännön vaatimusten vaatii sellaisen yrityskulttuurin luomista, jossa kaikki, mitä yrityksessä tehdään tukee työnantajan ja työntekijöiden välisen luottamuksen ja arvostuksen rakentumista ja siten yhteistoiminnan edellytyksiä. Yhteistoimintaan vaikuttaa johdon ja esimiesten oman henkisen kasvun vaihe ja käsitys työntekijöiden ominaisuuksista ja kyvyistä ihmisinä. Onnistuneen yhteistoiminnan edellytyksiä tutkimuksen perusteella ovat yrityskulttuurin arvot ja periaatteet, joille on yhteistä ihmisten arvostaminen, heihin luottaminen ja kyvykkäinä pitäminen. Tutkimuksen perusteella olennaisinta onnistuneen yhteistoiminnan luomisessa eivät ole tietynlaiset työntekijäedut, prosessit tai käytännöt, vaan luottamusta, ylpeyttä ja yhteishenkeä kasvattavien vuorovaikutussuhteiden muodostaminen työpaikalla.