eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13625.pdf   koko: 514 KB (525557)

Tutkielman tavoitteet:

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia päästövähennysvelvoitteiden taloudellisesti tehokasta allokaatioratkaisua eri sektoreitten välillä. Taloustieteen teorian mukaisesti päästöjä kuuluisi vähentää siellä missä se on halvinta. Tällä hetkellä kuitenkin suhteessa sektoreitten päästöjen vähentämisen rajakustannuksiin, ei-päästökauppa-sektorille asetettu päästövähennystavoite on huomattavasti korkeampi kuin päästökauppa-sektorin. Työn tarkoituksena on tutkia voiko jollain toisenlaisella vähennystavoite ratkaisulla saada aikaan kokonaishyödyn kannalta toimivampi lopputulos. Lisäksi tutkin valmisteilla olevan ilmastolain mahdollisia vaikutuksia tehokkaan kohdentamisratkaisun löytämiseen sekä lainsäädäntöprosessin yleistä onnistuneisuutta.

Tutkielman menetelmät:

Tutkielma tehtiin kirjallisuuskatsauksen muodossa. Kirjallisuuskatsaukselle ominaiseen tyyliin työssä on pyritty keräämään yleissivistävää tutkimustietoa joka palvelisi ilmastopolitiikkaan liittyvää päätöksentekoa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Tutkielman tulokset:

Tutkielman löydös oli se, että päästökauppasektorin päästökiintiössä on kiristämispaineita. Ei-päästökauppa-sektorin kokemat hyvinvointitappiot ovat merkittävästi suuremmat kuin päästökauppasektorin kokema hyöty. Loogisin ratkaisu ongelmaan olisi päästöoikeuksien määrän karsiminen, mikä nostaisi oikeuksien hintaa ja ohjaisi yrityksiä investoimaan puhtaampaan teknologiaan. Päästökauppajärjestelmää saataisiin tehostettua asettamalla päästöoikeuksien hinnalle katto- ja lattiahinnat rajoittamaan hinnan vaihteluita. Toteutuessaan nykysuunnitelmien mukaisesti ilmastolaki ulottuisi ohjaamaan vain viranomaistoimintaa ja hallintoa eikä näin ollen vaikuttaisi päästörajoitteiden allokointiratkaisuun.