eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tavoite:

Tämän tutkimuksen tavoitteena on sijoituspalveluiden arvonlisäverokohtelun selvittäminen. Tutkimuksessa pyritään määrittämään ne tulkinnalliset tilanteet, joita rajanveto verosta vapautettujen rahoituspalveluiden ja verollisten palveluiden välillä sijoituspalveluiden kohdalla aiheuttaa. Tavoitteena on selvittää keskeisimpien sijoituspalveluiden arvonlisäverokohtelu sekä määrittää ne tulkintavat ja työkalut, joilla sijoituspalveluiden arvonlisäverotuksen tulkinnallisia tilanteita tulisi arvioida.

Lähdeaineisto:

Tutkimuksen keskeisin lähdeaineisto on rahoituspalveluiden arvonlisäverotusta käsittelevä runsas oikeuskäytäntö. Myös sijoituspalveluita koskevaa oikeuskäytäntöä on kertynyt runsaasti, mikä itsessään kertoo alan arvonlisäverotuksen tulkinnanvaraisuudesta. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuilla, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä ja keskusverolautakunnan ratkaisuilla on hyvin merkittävä vaikutus sijoituspalveluiden arvonlisäverotuksessa. Erityisesti unionin tuomioistuimen ratkaisujen vaikutus korostuu, sillä Euroopan unionin alueella arvonlisäverotus perustuu eurooppaoikeuteen ja direktiiviin yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (2006/112/EY), jota kansalliset arvonlisäverolait toteuttavat. Myös oikeuskirjallisuus, viranomaisohjeet, lainvalmisteluaineisto ja oikeustieteelliset julkaisut ovat tutkimuksen keskeistä materiaalia.

Tulokset:

Sijoituspalvelut ovat usein useista eri palveluista koostuvia palvelukokonaisuuksia, jolloin tulee harkittavaksi joko liittymisperiaatteen tai jakamisperiaatteen soveltaminen arvonlisäverokohtelua määritettäessä. Pohjimmiltaan sijoituspalveluiden arvonlisäverotus perustuu verottoman arvopaperikaupan keskeisyyden arviointiin suhteessa koko palvelukokonaisuuteen ja sen määrittämiseen, kohdellaanko koko palvelukokonaisuutta pääsuoritteen arvonlisäverotuksen mukaisesti liittymisperiaatetta noudattaen. Arviointi perustuu palvelun luonteen arviointiin eli siihen, mikä toiminnan tarkoitus todellisuudessa on. Mikäli jokin palvelu katsotaan pääsuoritteen kannalta välttämättömäksi ja alisteiseksi, jää se sivusuoritteeksi, jonka arvonlisäverotus määräytyy pääsuoritteen verokohtelun mukaisesti. Eri sijoituspalveluiden arvonlisäverotus ratkeaa melko pitkälti tämän arvioinnin avulla tapauskohtaisesti. Toinen merkittävä peruste sijoituspalvelun kohtelemiselle arvonlisäverosta vapautettuna rahoituspalveluna on liityntä sijoitusrahastotoimintaan. Myös sellaiset toimet, kuten arvopapereiden hallinnointi ja säilytys, jotka itsestään arvioituina olisivat verollisia pal-veluita, saattavat olla osa verotonta rahoituspalvelua, mikäli ne liittyvät sijoitusrahastotoimintaan.