Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Yritysjuridiikka | 2015
Tutkielman numero: 14330
Sijoitusrahastojen hallinnointi arvonlisäverotuksessa
Tekijä: Laine, Pauliina
Otsikko: Sijoitusrahastojen hallinnointi arvonlisäverotuksessa
Vuosi: 2015  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Yritysjuridiikka
Asiasanat: yritysjuridiikka; business law; sijoitukset; investments; sijoitusrahastot; investment funds; arvonlisävero; value added tax; hallinto; administration
Sivumäärä: 68
Avainsanat: arvonlisävero; value added tax; sijoitusrahastot; investment funds; rahastot; funds
Tiivistelmä:
Tutkimuksen aiheena on sijoitusrahastojen hallinnoinnin arvonlisäverokohtelu. Arvonlisäverodirektiivin mukaan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäsenvaltioiden määrittelemien erityisten sijoitusrahastojen hallinnointi. Myös arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan sijoitusrahastotoiminta on vapautettu arvonlisäverosta Suomessa. Sijoitusrahastotoiminnalla on suuri merkitys suomalaisten sijoittajien ja yritysten kannalta ja sen arvonlisäverokohtelun tulee olla neutraalia verrattuna kohdeyhtiöihin tapahtuvaan suoraan sijoittamiseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti kahta keskeistä verokysymystä sijoitusrahastojen hallinnoinnin verokohtelun osalta. Ensinnäkin, tutkimus käsittelee sitä, millaisia sijoitusrahastoja on pidettävä arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettuina "erityisinä sijoitusrahastoina", joiden hallinnointi on verovapaata. Toinen keskeisin kysymys liittyy siihen, millaisia sijoitusrahaston hallinnointiin liittyviä toimenpiteitä ja palveluita sijoitusrahaston hallinnoinnin verovapaus kattaa ja millaisia toimenpiteitä rahastojen hallinnointiin kuuluu. Samassa yhteydessä käydään lyhyesti läpi sijoitusrahastoja koskevaa muuta kuin verotuksen sääntelyä ja keskeisiä säädöksiä.

Jäsenvaltioiden määrittelemien erityisten sijoitusrahastojen käsite sekä verovapauden laajuus ovat muotoutuneet pitkälti oikeuskäytännössä. Tutkimuksessa käydään läpi keskeisin Euroopan unionin tuomioistuimen sijoitusrahastoja käsittelevä oikeuskäytäntö, joka on vaikuttanut sijoitusrahastojen hallinnoinnin arvonlisäverotukseen. Lisäksi tarkastellaan vastaavia kysymyksiä käsittelevää kotimaista oikeuskäytäntöä sekä kirjallisuutta ja verrataan onko näiden välillä eroja.

Tutkimus kattaa sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetut sijoitusrahastot sekä vaihtoehtoisten rahastojen hoitajista annetun direktiivin (AIMFD) sääntelemät pääomasijoitus- ja kiinteistösijoitusrahastot. Sen sijaan hallinnoinnin verovapautuksen soveltaminen eläkerahastoihin on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Kiinteistörahastojen erityispiirteistä johtuen niiden toimintaa ja sovellettavaa arvonlisäverokohtelua selvitetään tarkemmalla tasolla. Yksi tutkimuksen jakso käsittelee AIMFD:n mahdollistamien vain muutamille sijoittajille perustettujen rahastojen arvonlisäverokysymyksiä. Tässä yhteydessä tehdään lyhyt vertailu Tanskassa sovellettavaan verotuskäytäntöön.

Tutkimuksen johtopäätöksissä vedetään yhteen tällä hetkellä vallitsevaa oikeustilaa sijoitusrahastojen hallinnoinnin arvonlisäverokohtelun osalta sekä pohditaan, miten rahoituspalvelujen verotusta koskevien säännösten mahdollisen tulevan uudistamisen yhteydessä tulisi täsmentää myös sijoitusrahastojen arvonlisäverokohtelua koskevia säännöksiä.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.