Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Laskentatoimi | 2016
Tutkielman numero: 14705
Arvoketjuanalyysi: Case - Suomen sianlihan arvoketjun toiminta ja instituutioiden ja henkilöstön rooli arvoketjussa
Tekijä: | Tillanen, Kari |
Otsikko: | Arvoketjuanalyysi: Case - Suomen sianlihan arvoketjun toiminta ja instituutioiden ja henkilöstön rooli arvoketjussa |
Vuosi: | 2016 Kieli: fin |
Laitos: | Laskentatoimen laitos |
Aine: | Laskentatoimi |
Asiasanat: | elintarviketeollisuus; liha; sikatalous; arvoketju; kilpailuetu; kauppa; prosessit; operaatiotutkimus; laskentatoimi |
Sivumäärä: | 102 |
Kokoteksti: |
» hse_ethesis_14705.pdf koko: 3 MB (2241911)
|
Avainsanat: | arvoketju; arvoketjun hallinto; kilpailuetu; sianliha; lihateollisuus; kauppa |
Tiivistelmä: |
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sianlihan arvoketjun toimintaa, hallintoa ja vallankäyttöä Suomessa sekä instituutioiden ja henkilöstön roolia arvoketjussa. Tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena haastattelemalla arvoketjun eri toimijoita sekä tekemällä taloudellinen analyysi ketjun eri toimijoiden tilinpäätöksistä. Tutkimuskohteena oleva sianlihan arvoketju määriteltiin niin, että se alkaa elävien eläinten genetiikan jalostamisesta, jatkuen porsastuotannon, sianlihan kasvatuksen, teurastamo- ja leikkaamoteollisuuden, lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden sekä päivittäistavarakaupan toimintojen kautta päättyen kaupan kassalle.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimii arvoketjumetodi, johon peilataan instituutioiden ja henkilöstön vaikutusta. Arvoketjumetodi muodostuu (1) toimialan arvoketjun tunnistamisesta, (2) kustannustekijöiden määrittämisestä ja (3) kestävän kilpailuedun kehittämisestä (Shank &Govindarajan, 1993). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen sianlihan arvoketjun hallinto on kak-sinapainen. Teurastamo- ja leikkaamoteollisuus on sitonut tuottajat tiiviisti itseensä tuotantosopimuksen, genetiikan, rehujen ja rahoituksen avulla. Teollisuuden on helppo laskea tuottajahintaa, sillä sen ei tarvitse neuvotella siitä kenenkään kanssa. Myös lihateollisuuden ja kaupan suhteissa on vahvoja sidotun hallintotavan piirteitä. Keskittyneen kaupan volyymit ovat erittäin merkittäviä heikomman hintakilpailukyvyn omaavalle teurastamo- ja leikkaamoteollisuudelle. Kauppa pitää teollisuuden tiukasti varpaillaan valikoimajaksojen vaihdoissa "hiljaisen jakson" menetelmällä. Ammattiliitto SEL näyttää ottaneen erittäin passiivisen, vanhojen etujen puolustajan roolin tilanteessa, missä tarvittaisiin aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa, koska nämä joutuvat sopeutumaan muuttuneeseen kuluttajakäyttäytymiseen vapautuneiden kaupan aukioloaikojen myötä. Tämä koskee erityisesti tuoreen lihan toimituksia kaupoille. |
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa.
Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista
käyttöä varten.
Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.