eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat

Aika: 12.1.2007 12:15
Paikka: HSE päärakennus, juhlasali (Runeberginkatu 14-16)

KTM Petri Hillin liikkeenjohdon systeemit -aineeseen kuuluva väitöskirja ”Riskinhallinta yksityisen sektorin työeläkkeiden rahoituksessa” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa (Runeberginkatu 14–16) perjantaina 12.1.2007 klo 12. Vastaväittäjänä toimii ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja kustoksena professori Markku Kallio. Tutkimus on osa Suomen Akatemian ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa tutkimusprojektia.

Väitöskirja käsittelee rahoitusriskien hallintaa 1.1.2007 voimaan tulleen Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisessa työeläkejärjestelmässä. Tutkimuksessa on kehitetty riskienhallintamalleja, jotka huomioivat olennaisimmat vakuutus- ja sijoitustoimintaan liittyvät epävarmuustekijät. Malleilla tutkittiin sekä työeläkelaitosten optimaalista sijoitustoimintaa että koko TyEL-järjestelmän käyttäytymistä pitkällä aikavälillä. Kyseessä on ensimmäinen julkinen tutkimus, jossa on keskitytty eläkejärjestelmän riskitekijöiden vaikutuksiin. Riskitekijöiden asianmukainen huomioiminen tuo esille yllättäviäkin seikkoja, joita ei ole aikaisemmin havaittu.

Hallitus esitti 8.6.2006 TyEL-lakiin muutoksia, joiden tavoitteena on alentaa tulevia TyEL-maksuja. Väitöskirjassa esitettyjen laskelmien perusteella hallituksen lakiesityksen mukaisessa järjestelmässä vuoden 2034 TyEL-maksuprosentin mediaani olisi noin 27, kun se nykyjärjestelmässä tulisi olemaan noin 29. Maksuun liittyvä epävarmuus on kuitenkin huomattavan suuri. Esimerkiksi vuoden 2034 TyEL-maksuprosentin 50 %:n luottamusväli on 23–29. Maksuprosentti tulee siis 25 %:n todennäköisyydellä olemaan yli 29.

Kehitettyjä malleja voidaan käyttää myös yksittäisten työeläkelaitosten sijoitussuunnittelussa, missä riskitekijöiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Väitöskirjassa on tutkittu optimaalisten, riskitekijät huomioivien sijoitusstrategioiden hakemista numeerisen laskennan keinoin. Optimoiduilla strategioilla päästään testien perusteella huomattavasti korkeampiin sijoitustuottoihin ja pienempään konkurssiriskiin kuin suomalaisissa eläkelaitoksissa perinteisesti käytetyillä menetelmillä.